15v. historiikki

EBT:n perustaminen

Espoon Akilles, EPS-Basket ja Tapiolan Honka keskustelivat 1990-luvun alussa yhteisen naisten huippukoripalloseuran perustamisesta. Uuden seuran perustamisen käynnisti konkreettisesti kevään 1993 tapahtumat, jolloin Honka ei enää ollut keskusteluissa mukana. Akilleksen naiset nousivat mestaruussarjaan ja EPS-Basketin naiset 1-divisioonaan. Junioripuolella Akilleksen A-tytöt 74 ja C-tytöt 78 sekä EPS-Basketin B-tytöt 76 juhlivat SM-kultaa.

Päätettiin perustaa yhteinen naisten huippukoripalloseura. Espoo Basket Teamin perustamiskokous pidettiin 28.4.1993 ja EBT:n ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Seppo Vuorinen. Akilles jatkoi nuorempien juniori-ikäluokkien toimintaa Matinkylän alueella, mutta vanhimmat junorit siirtyivät uuteen seuraan. Kaikki EPS-Basketin juniorit siirtyivät EBT:hen.

1993-94

Lähtölaukaus uuden seuran toiminnalle oli elokuun lopussa järjestetty ensimmäinen Espoo Basket Tournament (nykyinen EHBT), johon osallistui 60 joukkuetta. Tuloskaudellaan EBT menestyi erinomaisesti. Naisten edustusjoukkue sijoittui Jaakko Heikkilän komennossa SM-sarjassa viidenneksi. Joukkueen runkopelaajina pelasivat mm. Katja Glumow (nyk. Mäntylä) ja Anu Martikainen (nyk. Hausen). Myös A-ikäiset Heidi Junnila (nyk. Adler), Anu Mahlamäki (nyk. Flink) ja Salla Grönholm debytoivat joukkueessa. Kauden päätteeksi naiset tekivät pelikiertueen Yhdysvaltoihin.

Aloituskaudella EBT:ssä pelasi 193 lisenssipelaajaa ja menestystä tuli myös junioripuolella. A-tytöt 76 voittivat SM-kultaa ja B-tytöt 78 sekä C-tytöt 79 SM-pronssia. Alle 22-vuotiaat miehet sijoittuivat SM-sarjassa 10. Seurajoukkueiden epävirallisesta mestaruusturnauksesta Scania Cupista EBT voitti kaksi kultaa ja yhden hopean. Kesällä 1994 järjestettiin EBT:n ensimmäinen kesäleiri Pohjan Kisakeskuksessa.

1994-95

EBT:n alkuvuosina toiminnan pääpaino oli nais- ja tyttökoripallossa. Kaudella 1994-95 EBT osallistui sarjatoimintaan 16 nais-/tyttöjoukkueella ja kuudella mies-/poikajoukkueella.

Naisten edustusjoukkuetta nuorennettiin toiseksi kaudeksi ja uutena päävalmentajana aloitti Klaus Mahlamäki. Seuran valmennuspäälliköksi tuli Martti Iivonen ja ensimmäiset koriskoulut polkaistiin käyntiin Laurinlahden koululla.

Joulukuussa 1994 EBT vuokrasi itselleen toimistotilat Soukasta Yläakartanontieltä. Toimistosta käsin ryhdyttiin hoitamaan seuran sisäistä tiedotusta. Matti Santasen toimittamana julkaistiin kerran kuukaudessa Basket-Bladet nimistä lehteä ja lisäksi joukkueita informoitiin säännöllisesti ns. joukkuekirjeillä. Kauden lopulla EBT vastaanotti Nuori Suomi organisaation ja Koripalloliiton myöntämän Sinettiseura-arvonimen. Seuratoiminnan laatua ja laajuutta mittaavassa Kultainen Kori -kilpailussa EBT sijoittui neljänneksi.

Hyvä kilpailullinen menestys jatkui, sillä A-tytöt 78 voittivat SM-kultaa ja alle 22-vuotiaat naiset SM-hopeaa. Scania Cupissa EBT oli pääsiäisenä edustettuna peräti neljällä joukkueella.

1995-96

Syksyllä 1995 EBT:n toiseksi puheenjohtajaksi valittiin Tapio Ahonen. Seura osallistui sarjatoimintaan 4 nais-, 5 mies-, 10 tyttö- ja 3 poikajoukkueella. Valmentajia EBT:ssä oli 25.

Alle 22-vuotiaat naiset voittivat EBT:lle ensimmäisen Suomen mestaruuden aikuisten sarjoissa. Myös A-tytöt 78 voittivat SM-kultaa ja C-tytöt 83 Pohjoismaiden mestaruuden. Miesten puolella Gubet-joukkue nousi miesten 2-divisioonaan ja esitti myös hyviä otteita ikämiesten SM-sarjassa. Joukkueen runkopelaajina pelasivat mm. Jori Tammi ja Pekka Kalliokoski. Gubet-innostuksen myötä syntyi myös farmijoukkue Gubet 2.

Keväällä 1996 EBT osallistui menestyksekkäästi Koripalloliiton "Seuraava askel" -projektiin, jossa kehitettiin seuran imagoa, näkyvyyttä ja edustusjoukkueiden toimintaa. Juniorien kesäleiri järjestettiin kesällä ensimmäistä kertaa Naantalissa.

1996-97

Syksyllä 1996 EBT:n koriskoulutoiminta laajeni Espoon keskukseen ja kauden lopulla seuran lisenssimäärä oli jo kasvanut 227:ään. Vuoden 1996 loppupuolella valmistui ensimmäinen EBT-tietopaketti, johon oli koottu joukkueiden ja seuran toimintaperiaatteita kirjalliseen muotoon.

Marraskuussa vuosikokouksessa päätettiin siirtyä kahden vuosikokouksen käytäntöön. EBT:n ensimmäinen kevätkokous järjestettiinkin toukokuussa 1997. Kevätkokouksen yhteydessä pidettiin isompi EBT-toimintaseminaari, jonka seurauksena EBT:lle perustettiin mm. oma markkinointiryhmä.

Keväällä EBT:n nuoret, Kati Ahtosen (nyk. Inhala) johdolla osallistuivat Koripalloliiton "Nuorten naisten korisprojektiin", jonka seurauksena järjestettiin harrastekoripalloturnaus. Kesäleiri pidettiin kauden lopulla Lohjan Kisakalliossa.

EBT oli vakiinnuttanut paikkansa naisten mestaruussarjassa, mutta sarjan kärkisijoille ei nuori joukkue vielä aivan yltänyt. Junioripuolella jatkui edelleen hyvä menestys, kun alle 22-vuotiaat naiset voittivat SM-hopeaa, A-tytöt 79 SM-pronssia ja C-tytöt 83 Pohjoismaiden mestaruuden. Gubet-joukkue voitti EBT:n ensimmäisen miesten SM-mitalin sijoituttuaan ikämiesten sarjassa hopealle. Keväällä joukkue pelasi myös miesten alueellista 1-divisioonaa.

1997-98

Syksyllä 1997 EBT teki historiansa laajimman kouluvierailuiskun, jonka seurauksena koriskouluissa oli parhaimmillaan 150 lasta. Syksyllä julkaistiin EBT-extra, joka levisi kymmeniin tuhansiin koteihin Espoonlahti-lehden mukana sekä erillisenä painoksena. Kevääksi koriskouluista muodostettiin 1987-90-syntyneille yhdeksän uutta juniorijoukkuetta. Näistä osa osallistui keväällä EBT:n ja Akilleksen yhteiseen kevätsarjaan. Kauden aikana käynnistettiin myös alle kouluikäisille tarkoitettu satukoristoiminta. EBT:n 5-vuotisjuhlakauden kunniaksi järjestettiin ensimmäinen kesäurheilukoulu.

Naisten edustusjoukkue sijoittui Jyrki Suhosen johdolla SM-sarjassa seitsemänneksi. Junioripuolella B-tytöt 82 voittivat SM-kultaa.

1998-99

Keväällä 1998 Raimo Pehkonen valittiin EBT:n kolmanneksi puheenjohtajaksi. Kauden aikana tiedonvälitys siirtyi sähköiseen aikaan, kun Juuso Eskolan rakentamat EBT:n ensimmäiset kotisivut avattiin. Juuso ja Harri Eskola ottivat myös EBT:n oman lehden Basket-Bladetin hoidettavakseen.

Uusien joukkueiden myötä oli lisenssipelaajien lukumäärä kasvanut 349:ään. Sarjatoimintaan EBT osallistui 34 joukkueella, joita valmensi 58 valmentajaa.

Tyttö- ja poikajunioreita oli nyt jo lähes yhtä monta, ja poikapuolen toiminnan kehityksestä kertoi myös se, että B-pojat 83 pelasivat EBT:n ensimmäisenä poikajoukkueena SM-sarjassa. Parhaasta kilpailullisesta menestyksestä vastasivat kuitenkin B-tytöt 83 voittamalla SM-kultaa. Alle 20-vuotiaat naiset voittivat SM-hopeaa ja A-tytöt 81 SM-pronssia. Naisten edustusjoukkue sijoittui Markus Makkosen komennossa kahdeksanneksi.

1999-2000

Vuosituhannen lopussa naisten edustusjoukkueen päävalmentajana aloitti liettualainen Jurate Lill. Joukkueen ulkomaalaisvahvitukseksi tuli yksi naisten SM-sarjan kaikkien aikojen kovimmista pelaajista, NBA:ssa Detroit Shoksin riveissä pelannut Aneta Kausaite. Joukkue olikin kauden lopulla ensimmäistä kertaa mukana mitalipeleissä, mutta vielä tällä kertaa oli tyytyminen neljänteen sijaan.

Kauden aikana Heino Lill debytoi EBT:n valmennuspäällikkönä ja toimi samalla miesten edustusjoukkueen päävalmentajana. Gubet-buumin jälkeen joukkuetta nuorennettiin, mutta sarjanousu 2-divisioonaan jäi vielä saavuttamatta. Parhaasta kilpailullisesta menestyksestä vastasivat A-tytöt 82 voittamalla SM-kultaa. Joululomalla järjestettiin EBT:n ensimmäinen talviurheilukoulu.

Tammikuussa 2000 EBT ja Tapiolan Honka allekirjoittivat yhteistyösopimuksen elokuun lopun junioriturnauksen järjestämisestä. Omat resurssit eivät enää riittäneet turnauksen kehittämiseen ja yhteistyösopimuksella asetettiin tavoitteeksi kasvaa muutamassa vuodessa Suomen isoimmaksi koripalloturnaukseksi.

2000-01

Elokuussa 2000 järjestettiin ensimmäinen Espoo Hightech Basket Tournament. Turnaus onnistui erinomaisesti ja osallistuvia joukkueita oli lähes 200.

Myös naisten edustusjoukkueen hyvä menestys jatkui ja kauden päätteeksi pelaajien kaulaan ripustettiin pronssiset mitalit. Joukkue pelasi kauden aikana SM-sarjan lisäksi myös Baltian liigaa. Kauden lopulla joukkueen ulkomaalaisvahvistuksina pelasivat kaksoissisarukset Aneta ja Jurga Kausaite. Junioripuolella parhaasta menestyksestä vastasivat A-tytöt 83 voittamalla SM-pronssia. Myös A-pojat 83 pelasivat SM-sarjaa ja miesten edustusjoukkue onnistui nousemaan 2-divisioonaan.

2001-02

Keväällä 2001 Lauri Merikallio valittiin EBT:n neljänneksi puheenjohtajaksi. Kati Inhala aloitti junioripäällikkönä ja kauden aikana käynnistettiin liikuntaleikkikoulu-toiminta. EBT oli sarjatoiminnassa mukana 28 joukkueella ja 289 lisenssipelaajalla. Valmentajia seurassa toimi 44.

Kauden aikana uudistettiin seuran taloushallintoa ja otettiin käyttöön kaiken toiminnan kattavat pelaajien toimintamaksut. Samalla joukkueet lopettivat salivuokrien ja valmentajakorvausten maksamisen. Uudistuksen tavoitteena oli saada joukkueet lähemmäksi seuraa, vähentää seuran sisäistä rahaliikennettä, yksinkertaistaa kirjanpitoa ja luoda pohja isommalle junioripuolen kasvulle. Myös yhteisöllisyyttä lähdettiin kehittämään mm. yhtenäistämällä seuran peliasuja.

Kesäleiriä uudistettiin myös ja ensimmäinen EBT Summer Camp järjestettiin Tampereella. Kauden parhaasta kilpailullisesta menestyksestä vastasivat alle 20-vuotiaat naiset voittamalla Raimo Pehkosen komennossa EBT:n toistaiseksi viimeisimmän SM-kullan. Kauden aikana EBT:llä oli ensimmäistä kertaa kaksi poikajoukkuetta SM-sarjassa, B-pojat 86 ja alle 22-vuotiaat miehet.

2002-03

EBT:n 10-vuotisjuhlakautta juhlittiin useiden tapahtumien ja tempausten muodossa. Kauden aikana seuran juniorit kantoivat otteluiden lämmittelyissä 10-vuotisjuhla T-paitaa. Tammikuussa järjestettiin EBT-päivä, jossa junioreille tarjottiin mm. lastenteatteria. Lisäksi lanseerattiin EBT:n maskotti Ebbe. Toukokuussa vietettiin juhlallisesti kauden päättäjäisiä ja Espoonlahden halli täyttyikin ääriään myöten. 10-vuotisjuhlat pidettiin Laurinlahden venekerholla.

Varsinaisen jymy-yllätyksen aiheutti alle 22-vuotiaat miehet selvittäen huikeiden pelien jälkeen itsensä loppuotteluun. Vastaan asettui miesten SM-sarjapelaajia vilissyt Namika Lahti. Kotiottelu Espoonlahden hallilla keräsi EBT:n historian suurimman yleisömäärän. Kovasta kannustuksesta huolimatta Lahti vei molemmat ottelut, mutta EBT:lle kuitenkin upeasti hopeaa. Joukkueen valmennuksesta vastasivat Alf Strömberg ja Olli Tarkiainen ja joukkueessa pelasivat mm. Mikko Sierla ja Tuomo Tilli.

Helmikuussa 2003 Anssi Iivonen aloitti EBT:n valmennuspäällikkönä. 10. kesäleiri järjestettiin Nokialla. Kauden lopulla EBT:n toimisto muutti Soukankaarelle.

2003-04

Keväällä 2003 Lasse Rahkonen valittiin EBT:n viidenneksi puheenjohtajaksi. Ensimmäistä kertaa EBT:n historiassa poikajunioreita oli enenmmän kuin tyttöjunioreita. Naisten edustusjoukkue saavutti historiansa parhaan sijoituksen voittamalla SM-hopeaa. C-tytöt 90 toivat kotiin kultamitalit Scania Cupista.

Kauden lopulla EBT ja Tapiolan Honka allekirjoittivat yhteistyösopimuksen naisten huippukoripallo-ohjelman järjestämiseksi. Naisten joukkueessa oli menossa sukupolven vaihdosa. Oma pelaajatuotanto ei olisi riittänyt SM-tasolla pelaamiseen, vaan joukkueeseen olisi kaivattu ulkomaalaisvahvistuksia, joihin taas ei ollut taloudellisia resursseja.

Yhteistyösopimuksella luotiin kaksiportainen järjestelmä. Edustusjoukkueen nimeksi tuli Espoo Team, joka lähti tavoittelemaan kilpailullista menestystä. Kasvattajajoukkue Espoo Akatemian tehtäväksi tuli uusien SM-pelaajien kehittäminen. Ohjelman myötä molempien joukkueiden kokoonpanot kasvoivat isoiksi ja saatiin aikaan pelaajien kehitystä palvelevaa tervettä kilpailua.

2004-05

Junioripuolella tehostunut kouluyhteistyö toi seuraan paljon uusia pelaajia ja reilussa vuodessa lisenssipelaajien lukumäärä oli kasvanut 100:lla 381:een. Myös koriskoulujen, satukoriksen ja liikuntaleikkikoulun harrastajamäärät olivat kasvussa.

Helmikuussa 2005 järjestettiin Kisakeskuksessa EBT-seminaari, jossa ryhdyttiin laatimaan seuralle pitkän tähtäimen suunnitelmaa. Siellä todettiin, että kasvu- ja kehitystavoitteiden saavuttamiseksi oli seuran rakenteita ja organisaatiota vahvistettava.

Espoo Team sijoittui avauskaudellaan Hilpi Savikon komennossa SM-sarjassa kuudenneksi. Parhaasta kilpailullisesta menestyksestä vastasivat alle 22-vuotiaat naiset voittamalla SM-hopeaa ja B-pojat 89/90 voittamalla valtakunnallisen 1-divisioonan mestaruuden.

2005-06

Toukokuussa 2005 Kaarle Manner aloitti EBT:n toiminnanjohtajana. Elokuussa järjestettyyn EHBT-turnaukseen osallistui ennätysmäärä joukkueita 232. Tällä kertaa turnausjärjestelyissä olivat myös mukana Akilles ja LePy.

Syksyllä 2005 EBT järjesti koriskerhoja maahanmuuttajalapsille Espoon keskuksessa ja Matinkylässä. Syksyllä aloitettiin myös 1-2-vuotiaille tarkoitettu babykerho. Sarjatoimintaan EBT osallistui peräti 37 joukkueella, joita valmensi 45 valmentajaa.

Toukokuussa 2006 aloitettiin EBT:n laatukäsikirjan kokoaminen sekä Koripalloliiton laatusertifiointiin tähtäävä työ. Toukokuussa järjestettiin myös valmentajien ja taustahenkilöiden seuraseminaari Suomenlahdella. EBT Summer Camp järjestettiin ensimmäistä kertaa Lopella ja leirille osallistui lähes 200 henkilöä.

2006-07

Keväällä 2006 Petri Huusko valittiin EBT:n kuudenneksi puheenjohtajaksi. Kati Inhala palasi junioripäälliköksi, Johanna Päivikkö aloitti oppisopimustyöntekijänä ja Maire Lyytinen taloudenhoitajana. Laatukäsikirja valmistui elokuussa ja se julkistettiin EBT:n uudistuneilla kotisivuilla. Syksyllä käynnistettiin EBT:n organisaatiouudistus, jonka seurauksena perustettiin erilaisia jaostoja toimimaan eri seuratoiminnan osa-alueilla.

Sykyllä käynnistettiin myös alle kouluikäisille tarkoitettu tenavaputki sekä perustettiin peräti kuusi uutta juniorijoukkuetta. Lisäksi käynnistettiin uudelleen vanhemmille tarkoitettu EBT-jumppa. Sarjatoimintaan EBT osallistui 38 joukkueella ja seuran lisenssimäärä ylitti kauden lopulla ensimmäistä kertaa 400. Myös valmentajien lukumäärä oli kasvanut 64:ään.

Tammikuussa 2007 käynnistyi EBT:n Proud to be Coach -teemavuosi. Teemavuodella tavoiteltiin valmentajien työn arvostuksen nostamista, hyvinvoinnin ja jaksamisen lisäämistä, osaamisen kehittämistä ja lukumäärän kasvattamista.

Kauden lopulla EBT vastaanotti viidentenä koripalloseurana Suomessa uudistetun Nuoren Suomen ja Suomen Koripalloliton sinetin. Samalla EBT sai Koripalloliiton laatusertifioinnin. Kultainen Kori -seurakilpailussa EBT sijoittui neljänneksi.

Kausi 2007-08 on EBT:n 15-vuotisjuhlakausi.

Lähteet:
EBT:n toimintakertomukset ja kausijulkaisut 1993-2006
Salmi, P. (2000) Koripallokirja 2000/2001.
Salmi, P. (2007) Koripallokirja 2007/2008.