Taustaorganisaatio ja joukkue

3. TAUSTAORGANISAATIO JA JOUKKUEET

Liite 3: Vanhemman polku

3.1. Taustahenkilönä toimiminen

3.1.1. Taustahenkilöt ja valmentaja

Taustahenkilön ja valmentajien yhteistyö on molempien työn ja joukkueen päämäärien saavuttamisen kannalta ensiarvoisen tärkeää. Heti yhteistyön alussa tulee keskustella joukkueen tavoitteet ja työnjako selväksi, samalla varmistaen taustahenkilön ja valmentajien keskinäisen luottamuksen.

Monet lajiliitot ja -seurat noudattavat työskentelyssään lapsilähtöistä ajattelua: harrastetaan lapsen ehdoilla ja toiminnalla on myös muita tavoitteita kuin urheilullinen menestys. Tullessaan joukkueeseen lapsi kenties ensimmäistä kertaa elämässään sitoutuu muuhun kuin perhe- tai kouluyhteisöön. Yhteisillä pelisäännöillä voidaan edesauttaa lapsen kehitystä yhteistyöhön ja vastuullisuuteen. Arvoihin, jotka ovat monin verroin kantavampia kuin yksioikoinen voitontavoittelu.

Valmentajat ovat toki ne henkilöt, jotka viettävät eniten aikaa joukkueen kanssa, mutta se ei suinkaan tarkoita etteikö taustahenkilöiden panoksella olisi suuri merkitys puitteiden ja joukkuehengen luojana. Kun valmentajat, taustahenkilöt ja muut vanhemmat puhaltavat yhteen hiileen on joukkueella hyvät edellytykset saavuttaa sille asetettuja päämääriä.

3.1.2. Taustahenkilöt ja joukkue

Yksi toiminnan kasvatuksellisista tavoitteista voi olla opettaa lapsille toisten kunnioittamista ja kykyä työskennellä ryhmässä. Näiden asioiden toteutuminen edesauttaa myös hyvän joukkuehengen syntymistä. Valmentajien ja taustahenkilöiden keskusteltua joukkueen tavoitteista ja toiminnan arvoista on heidän myös omalla esimerkillään edesautettava hyvän joukkuehengen syntymistä.

Kannustava sana siellä ja toinen täällä, kaikkia joukkueen jäseniä huomioimalla ja omasta vastuualueestaan huolehtimalla voivat taustahenkilöt tehdä paljon hyvää joukkuehengen luomiseksi. Avoin suhtautuminen lasten vanhempiin ja heidän toivomuksiinsa auttaa myös. Taustahenkilöiden ei kuitenkaan tarvitse olla aina myötäileviä "jeesmiehiä tai –naisia", jotka ovat muiden heittopussina. Yhdessä valmentajien, vanhempien ja pelaajien kanssa ennen kautta sovitut toiminnan pelisäännöt antavat selvät raamit niin pelaajille kuin heidän vanhemmilleen ja sitä kautta toiminnalle.

3.1.3. Taustahenkilöt ja pelaajat

Taustahenkilöiden tehtävä ja rooli koko joukkueen suhteen:

• Kannustava ja avoin
• Tutustu ja tunne jokainen pelaaja – vuorovaikutus
• Taustahenkilö ja yksi tärkeä ihminen lisää (vrt. isä, äiti, veli,…)

3.1.4. Taustahenkilöt ja muut vanhemmat

Lasten vanhemmilla on suuri merkitys joukkuelajeissa. Mitä paremman yhteisymmärryksen taustahenkilöt kykenevät luomaan vanhempien ja toiminnan välille, sitä paremmat edellytykset heillä ja valmentajalla on toimia joukkueen hyväksi.

Lapsilähtöisyys ei ole kovin vanha käsite urheilussa. Siksi vanhempien kanssa on syytä keskustella joukkueen toiminnan arvoista, selvittää heille joukkueen tavoitteet alkavalle kaudelle ja miten ne on tarkoitus saavuttaa.

Taustahenkilöiden on oltava valmiita kuuntelemaan vanhempien mielipiteitä, voihan olla etteivät he ja valmentajat ole tulleet ajatelleeksi kaikkea. Toisaalta mitä selkeämmin taustahenkilöt ja valmentajat ovat perustelleet arvot ja päämäärät itselleen, sitä helpompi myös vanhempien on luottaa ja sitoutua niihin.

Joukkueen säännöt koskevat myös vanhempia. Osalla lasten vanhemmista voi olla oma joukkueurheilutausta, toisille vanhemmille koko joukkueurheilun maailma voi olla uusi ja outo. Taustahenkilöiden tulee joko yhdessä tai erikseen valmentajan kanssa selvittää vanhemmille mitä heiltä odotetaan joukkueen harjoituksissa, otteluissa, pelimatkoilla, leireillä ja tukitoiminnoissa. Reilun pelin hengessä käyttäytyvä vanhempien kannustusjoukko edesauttaa osaltaan hyvän joukkuehengen syntymistä ja ylläpitämistä!

Yhteisymmärryksen rakennuspohjana ovat vanhempainkokoukset, eli taustahenkilöiden ja valmentajien yhteiset tapaamiset vanhempien kanssa. Tapaamisia on hyvä järjestää säännöllisesti vähintään kaksi kertaa kaudessa. Niihin kannattaa myös kutsua seuran toimihenkilöitä mukaan.

3.1.5. Taustahenkilöiden ja vanhempien välillä läpikäytäviä asioita

•Tiedottaa mitä on valmentajan kanssa sovittu, informointi, mutta myös kuuntelu, keskustelu – kaikki eivät ole yhtä vihkiytyneitä asialla, joten viesti ja tiedota
• Huomioida, että toisilla vanhemmilla on oma (joukkue)urheilutausta. Toiset ovat ihan uudessa, oudossa maailmassa, jossa lapsilähtöisyys on aika uusi käsite.
• Kertoa mitä vanhemmilta odotetaan. Reilun pelin kannustava taustaryhmä (laji- ja sääntötuntemus, tai mielipiteet omana tietonaan)
• Sopia heti toiminnan alussa kaikkien vanhempien osallistumisesta joukkueen yhteisiin asioihin
• Luoda valmentajien, pelaajien ja vanhempien kesken pelisäännöt. Säännöt voivat liittyä myös muuhun kuin urheiluun, esim. koulunkäyntiin.
• Ylläpitää ja kehittää joukkueen ja seuran imagoa

3.2. Taustahenkilöiden tehtävät

Joukkueiden taustaorganisaatiot uudistettiin keväällä 2006 pidettyjen kehitystilaisuuksien pohjalta. Taustahenkilöt esittivät, että joukkueen toimintaan liittyviä tehtäviä on jaettava useammalle henkilölle. Toivottiin selkää ohjeistusta vastuista ja tehtävistä, jotta uuden ihmisen olisi helppoa aloittaa uudessa tehtävässään ja jotta etukäteen tietäisi mitä tehtävä pitää sisällään. Kun on paljon ihmisiä työskentelemässä joukkueen taustalla, on tärkeää, että vastuut on selkeästi rajattu ja tiedotettu.

Hyvin toimivalla joukkueelle voi esimerkiksi olla seuraavanlainen taustaorganisaatio.

1. Joukkueenjohtaja
2. Yhdyshenkilö
3. Taloudenhoitaja
4. Huoltaja
5. Buffetvastaava
6. Varainkeruuvastaava
7. Varustevastaava
8. Turnausvastaava
9. Kotisivuvastaava
10. Tiedottaja
11. Toimitsijat ja buffetinpitäjät

Tehtävien jakaminen on suositeltavaa, mutta on toki mahdollista, että sama henkilö hoitaa useampaa tehtävää. Järkevää on, että tehtäviä kierrätetään noin 2 vuoden välein.

3.2.1. Joukkueenjohtaja

•Johtaa joukkueen toimintaa pois lukien valmennus- ja kilpailutoiminta
• Tukee kaikissa tilanteissa valmentajia heidän työssään varsinkin yhteydenpidossa pelaajien vanhempiin. Tämä asia korostuu nuorten valmentajien kohdalla. Valmentajan ja joukkueenjohtajan yhteistyön tulee perustua keskusteluilla luotuun keskinäiseen luottamukseen.
• Laatii toimintasuunnitelman yhdessä valmentajan kanssa.
• Huolehtii joukkueen tiedottamisesta sekä joukkueen sisällä että seuraan päin. Tiedottamisessa kannattaa hyödyntää sähköpostia sekä seuran internet-sivujen joukkuekohtaisia osia.
• Järjestää joukkueen vanhempainkokoukset ja toimii kokouksen puheenjohtajana sekä laatii kokouksesta muistion.
• Sitouttaa ja innostaa vanhemmat joukkueen toimintaan, jakaa toimitsija- ja buffetvuorot ja muun talkootyön tasaisesti kaikkien vanhempien kesken.
• Toimittaa seuran toimistoon kauden alussa luettelon joukkueen pelaajista yhteystietoineen sekä ylläpitää listaa kauden aikana.
• Koordinoi joukkueen kuljetukset vieraspeleihin, esim. sopii yhteisen lähtöajan ja - paikan.
• Organisoi yhdessä muiden taustahenkilöiden kanssa joukkueen pikkujoulut, kauden päättäjäiset ja muut tempaukset.
• Osallistuu kauden aikana pidettäviin joukkueenjohtajatapaamisiin tai hankkii niihin sijaisen.
• Muista, että joukkueen lähellä olevista ihmisistä saattaa löytyä ennalta arvaamattomia voimavaroja. Kartoita vanhempien halukkuus toimia joukkueen hyväksi, delegoi! Mitä useampi ihminen kokee oman panoksensa joukkueen eteen merkittäväksi, sitä paremmin hommat luistavat.

3.2.2. Yhdyshenkilö

• Ilmoittaa joukkueen sarjaan. Kauden alussa seura lähettää ilmoittautumisohjeet. Varmista valmentajalta ja joukkueenjohtajalta, mihin divisioonaan joukkue osallistuu.
• Sopii sarjapelien ajankohdista ja paikoista vastustajien kanssa. Sarjailmoittautumisen päätyttyä Koripalloliitto lähettää muiden joukkueiden yhteystiedot ja peliohjelman.
• Hankkii ja varmistaa kaksi erotuomaria kotipeleihin. Seura lähettää kauden alussa yhdyshenkilöille erotuomarien yhteystietolistan. Varmista erotuomarin tulo esim. tekstiviestillä päivää ennen ottelua.
• Hoitaa tulostiedotuksen sarjavalvojalle, eli lähettää tekstiviestin Koripalloliiton tulospalveluohjelmaan ja pöytäkirjan sarjavalvojalle.
• Osallistuu eteläisen alueen sarjojen avaustilaisuuteen tai hankkii itselleen sijaisen.

3.2.3. Taloudenhoitaja

• Avaa joukkueelle seuran nimissä olevan pankkitilin, jollei sellaista vielä ole ja hankki itselleen tilin käyttöoikeuden sekä yhdelle muulle joukkueen taustahenkilölle, yleensä joukkueenjohtajalle. Avaamiseen tarvitaan hallituksen päätöksen pöytäkirjaote ja seuran LY-tunnus.
• Tekee joukkueenjohtajan ja valmentajien kanssa arvion toimintakauden tuloista ja menoista toimintasuunnitelman yhteyteen.
• Tiedottaa pelaajia toimintamaksun suuruudesta, ohjeistaa maksamaan joukkueen omalle tilille ja tilittää kaikki maksut yhdellä kertaa seuran päätilille.
• Määrää turnauksia varten pelaajilta perittävän maksun suuruuden, ohjeistaa sen maksamisen ja valvoo maksujen maksamista. Maksaa turnauksen ilmoittautumisja muut osallistumismaksut järjestäjän pankkitilille.
• Maksaa kuitteja vastaan joukkueenjohtajan, valmentajan, taloudenhoitajan itsensä tai jonkun muun käteisellä maksamat joukkueen kulut maksajan pankkitilille.
• Tekee vanhemmille tilityksen tuloista ja menoista kauden aikana. Tilityksestä on hyvä käydä ilmi mihin rahaa on mennyt ja mistä on tullut kauden aikana rahaa, jotta vältytään kaikilta mahdollisilta epäselvyyksiltä raha-asioissa.
• Laatii kolme kertaa vuodessa joukkueen kirjanpidon ja toimittaa sen seuran toimistoon ja kirjanpitäjälle.
• Kauden alussa on uusille taloudenhoitajille koulutustilaisuus kirjanpidon laatimisesta.

3.2.4. Huoltaja

• Toimii otteluissa vaihtopenkin läheisyydessä valmentajan apuna mahdollisissa huolto- ja ensiaputehtävissä
• Hankkii joukkueelle ensiapulaukun ja huolehtii sen sisällöstä (kylmäpussit, ideaalisiteet, urheiluteipit, laastarit, steriilit harsolaput, särkylääkkeet). Lääkelaukku voi kulkea pelaajien/valmentajan mukana harjoituksiin/peleihin.
• Toimii joukkueen mukana leireillä ja turnauksissa tai huolehtii, että joku toinen vanhempi on joukkueen mukana.

3.2.5. Buffetvastaava

• Kerää kauden alussa joukkueen buffetlaukkuun kuivatavarat: kahvi, tee, sokeri, kahvin- ja vedenkeitin, mukit, lautaset, liinat, karkit ja juomat sekä rahalipas. Leivonnaiset ym. tulevat aina buffetvuorossa olevalta. Buffetmyynnin tavoitteena on kattaa kotiottelujen erotuomaripalkkiot.
• Buffetlaukkua kannattaa kierrättää niin, että seuraavassa pelissä buffetvuorossa oleva ottaa aina laukun edelliseltä.

3.2.6. Varainkeruuvastaava

• Koordinoi joukkueen ulkopuolista varainkeruuta, kuten kausijulkaisun ilmoitusmyyntiä, hallivalvontaa ja muita talkootöitä
• Aktivoi joukkueen vanhempia kausijulkaisun ilmoitusmyynnissä ja hyödyntää omia kontaktejaan ilmoitusmyynnissä.
• Sopii seuran kanssa joukkueen hallivalvontavuorot ja jakaa valvontavuorot vanhempien kesken.
• Kartoittaa muita rahankeruumahdollisuuksia, esim. erilaisia postituksia ym. keikkoja, erityisesti sellaisia, joihin pelaajatkin voivat osallistua.

3.2.7. Varustevastaava

• Kokoaa ja hankkii kauden alussa kotipeleissä tarvittavat toimitsijavälineet: pöytäkirjat (postitetaan joukkueen yhteyshenkilöille kauden alussa), kyniä (mielellään erivärisiä), ajanottokello, tulostaulu, kiistapallonuoli, joukkuevirheitä varten kaksi punaista merkkiä ja henkilökohtaisten virheiden merkit 1-5, pelaajaluettelo (nimi, peli- ja lisenssinumero).
• Sopii seuran kanssa joukkueen peliasuista ja mahdollisista vaihdoista.
• Tiedottaa seuratuotteiden hankintamahdollisuuksista ja järjestää mahdolliset yhteistilaukset.
• Kauden alussa järjestetään seuratuotteiden tilauksesta infotilaisuus

3.2.8. Turnausvastaava

• Hoitaa joukkueen ilmoittautumiset turnauksiin ja vastaa turnauksiin liittyvistä käytännön järjestelyistä, kuten matkoista, kuljetuksista ja maksuista.
• Toimii joukkueen EHBT-yhdyshenkilönä ja salivalvojana sekä huolehtii turnauksen markkinoimisesta.
• Kauden alussa on turnausvastaavien kokous, jossa käydään yhdessä läpi eri turnausvaihtoehtoja. Tavoitteena on, että jo kauden alussa päätetään mihin turnauksiin osallistutaan, jotta ehditään ilmoittautua ajoissa ja järjestää varainkeruuta.

3.2.9. Kotisivuvastaava

• Täydentää seuran kotisivujen joukkuekohtaista osiota: pelaajat, valmentajat, yhteystiedot, pelit jne.
• Kauden alussa on kotisivuvastaavien koulutus

3.2.10. Tiedottaja

• Tiedottaa joukkueen viikko-ohjelman pelaajille ja välittää toimihenkilöiltä tulevan informaation joukkueelle.
• Erityisesti A-, B- ja C-ikäluokissa tiedottaja voi olla tarpeellinen, kun myös pelaajat ovat tiedotuksen piirissä.
• Tiedottaja voi samalla toimia joukkueen kotisivuvastaavana.

3.2.11. Toimitsijat ja buffetinpitäjät

• Vanhemmat toimivat omalla vuorollaan kotiotteluiden toimitsijoina tai buffetinpitäjinä. Joukkueenjohtaja jakaa toimitsija- ja buffetvuorot vanhempainkokouksen kauden alussa päättämällä tavalla.
• Joukkueenjohtaja voi kauden alussa kartoittaa, ketkä vanhemmista haluavat toimia toimitsijoina ja ketkä buffetinpitäjinä ja jakaa vuorot sen mukaan.
• Joukkueenjohtaja voi jakaa perheille sekä toimitsija- että buffetvuoroja. Jos vanhempi on estynyt, hän huolehtii itselleen tuuraajan tai vaihtaa vuoroa jonkun toisen vanhemman kanssa.
• Vaikka mikro- ja mini-ikäisinä tarvitaan vain kaksi toimitsijaa (pöytäkirja, ajanotto) on järkevää, että joukkueet jo alusta alkaen muodostavat isot toimitsijareservit, sillä A- ja B-ikäisinä tarvitaan valtakunnallisissa sarjoissa huomattavasti enemmän toimitsijoita (pöytäkirja, ajanotto, tulostaulu, 24 sek hyökkäysaika, tilastonpitäjiä 2 kpl, kuulutus jne.).
• Toimitsija- ja tilastointikoulutusta järjestetään syys- ja kevätkauden alussa.
• Pöytäkirjan täytön ja ajanoton oppii nopeasti, vaikka ei olisi koripallopeliä aikaisemmin nähnytkään. Uudelle toimitsijalle kannattaa alussa järjestää otteluihin kokeneempi toimitsija avuksi, jotta rutiini löytyy nopeasti. C-iässä on hyvä laittaa koko joukkue toimitsijakoulutukseen, jotta lepovuorossa tai loukkaantuneena olevia pelaajia voi käyttää joukkueen toimitsijatehtävissä kotipeleissä ja EHBTturnauksessa.
• A- ja B-juniorien valtakunnallisissa sarjoissa pidetään lisäksi tilastoa ja 24 sek. Jo C-iässä kannattaa valmistautua tähän käymällä seuran järjestämät koulutukset.

3.3. Käytännön asiat

3.3.1. Vanhempainkokoukset

Joukkueen taustaorganisaation toiminta pohjautuu säännöllisesti pidettäviin vanhempainkokouksiin, sillä niiden kautta saadaan vanhemmat mukaan toimintaan.

Vanhempainkokouksia järjestetään vähintään kaksi kertaa kaudessa. On tärkeää, että jokainen pelaaja on huoltajansa toimesta edustettuna kokouksessa. Kokoukset voidaan järjestää seuran toimistolla tai harjoitusten yhteydessä, kuitenkin niin, että valmentaja pystyy osallistumaan kokoukseen. Joukkueenjohtaja toimii kokouksen puheenjohtajana ja laatii kokouksesta muistion. Toimihenkilöt osallistuvat kerran kaudessa jokaisen joukkueen vanhempainkokoukseen.

Syyskauden vanhempainkokous

• Järjestäytymiskokous, joka pidetään elokuussa heti kesälomien päätyttyä.
• Valmentaja ja joukkueenjohtaja esittelevät joukkueen toimintasuunnitelman ja taloudenhoitaja talousarvion.
• Sovitaan vanhempien pelisäännöt ja kaikkien osallistumisesta joukkueen toimintaan.
• Valitaan joukkueen taustahenkilöt ja käydään läpi tehtävät ja vastuut.
• Sovitaan tiedotuksesta, hankinnoista, varainkeruusta, maksuaikatauluista, kyyditysringeistä kuljetusten helpottamiseksi ja muista käytännön asioista.
• Kartoitetaan vanhemmat, jotka pystyvät tarvittaessa satunnaisesti tuuraamaan valmentajia harjoituksissa.
• Päätetään turnausosallistumisista ja muista joukkueen tapahtumista.

Kevätkauden vanhempainkokous

• Järjestetään tammikuussa
• Valmentaja ja joukkueenjohtaja käyvät läpi syyskauden ohjelman ja esittelevät kevään ohjelman.
• Arvioidaan syksyn toimintaa ja kartoitetaan kehityskohteet

Lisäksi voidaan tarvittaessa järjestää ylimääräisiä vanhempainkokouksia esiin tulleista asioista.

Esimerkiksi kauden päättäjäisten yhteydessä on hyvä käydä läpi kuluneen kauden ohjelma sekä esitellä kesän ja seuraavan kauden ohjelmaa.

3.3.2. Joukkueen omat leirit, turnaukset ja muut tapahtumat

EBT toiminta-ajatuksena on tarjota pelaajilleen enemmän kuin pelkkää harjoittelua ja pelaamista vuodesta toiseen samoja joukkueita vastaan. On tärkeää, että pelaajille tarjotaan rikastuttavia elämyksiä ja kokemuksia erilaisten tapahtumien muodossa.

Monesti joukkueen taustahenkilöillä on iso rooli tämän tavoitteen saavuttamisessa. Joukkueiden suositellaan leireilevän 1-2 kertaa kaudessa. EBT Summer Camp järjestetään joka vuosi heinä-elokuun vaihteessa. Lisäksi tehdään kauden aikana urheiluopistoihin lyhyempiä leirejä joko joukkueittain tai 2-4 joukkuetta yhdessä.

Omat kaupunkileirit Espoossa ylimääräisten viikonloppuvuorojen kanssa ovat myös hyviä edullisia vaihtoehtoja. EBT järjestää talvi- ja kesäurheilukoulut koululaisten loma-aikoina sellaisissa ajankohdissa, joissa on oletettavaa, että moni vanhempi on töissä.

Joukkueiden suositellaan osallistuvan kauden aikana 1-2 turnaukseen oman elokuun lopulla järjestettävän EHBT-turnauksen lisäksi. On hyvä jo kauden alussa sopia turnausosallistumisista, jotta ehditään ilmoittautua ajoissa, selvittää matka- ja osallistumisalennukset ja järjestää varainkeruuta. Kauden lopussa huhti-toukokuussa on hyvä järjestää yhteinen kauden päätöshuipentuma, esim. A-C-junioreille ulkomaanturnaus ja mineille ja mikroille kotimaanturnaus. Myös harjoitus- ja ystävyysotteluita voi sopia vastustajien kanssa läpi kauden esim. sarjatauoille tai ennen sarjojen alkua.

Majoittumista vaativissa turnauksissa ja leireissä joukkueen mukana tulee ainakin nuoremmissa ikäluokissa olla valmentajien lisäksi vähintään yksi vanhempi, joka vastaa joukkueesta. Suosituksena on, että joukkue vastaa valmentajan turnauskustannusten lisäksi myös ko. huoltajan kustannuksista. Turnaukset ja leirit ovat oiva paikka lasten kasvatuksen ohjaamiseen. Huomioitavia seikkoja ovat lasten ruokailutottumusten ohjaaminen sekä levon, harjoittelun ja ravinnon suhteuttaminen toisiinsa. Turnauksissa pyritään ensisijaisesti majoittumaan koulumajoituksessa omilla makuualustoilla.

Jokaista joukkuetta kannustetaan myös järjestämään omia tapahtumia joukkuehengen nostattamiseksi. Hyväksi todettuja vaihtoehtoja ovat pelaajat vs. vanhemmat pelitapahtumat, elokuvissakäynti, naisten, miesten tai juniorien SM-pelien seuraamiset, uimiset, yhteiset ruokailut, mikroautoajelut ja pikkujoulut.

Lisäksi on hyvä järjestää joukkueelle oma kauden päätöstilaisuus seuran yhteisten kauden päättäjäisten lisäksi.

3.3.3. Sarjoihin ilmoittautuminen

Joukkueen yhdyshenkilön tehtävänä on ilmoittaa joukkue sarjaan. Tämä tapahtuu Koripalloliiton eteläisen alueen kotisivujen sarjailmoittautumisen kautta elokuussa. Seura maksaa joukkueen sarjamaksut.

3.3.4. Harjoitus- ja pelivuorot

Seura anoo harjoitusvuorot Espoon kaupungilta ja jakaa ne joukkueille. Kotipelit pelataan pääasiassa omilla viikonloppuvuoroilla. Jos joukkueella on käytössään 1,5 h salivuoro on peli aloitettava viimeistään 10 min saliin pääsyn jälkeen. Joukkueiden on siis varauduttava suorittamaan osa lämmittelystä salin ulkopuolella. SM- ja valtakunnallisten sarjojen kotipelit pelataan ensisijaisesti Espoonlahden hallilla tai Leppävaaran tai Tapiolan urheiluhalleilla. Joukkueen yhdyshenkilö anoo pelivuorot suoraan Espoon kaupungilta. Seura maksaa kaikki peli- ja harjoitusvuorot.

3.3.5. Harjoitusvuorojen peruuttaminen

Mikäli joukkue ei esim. vieraspelin takia käytä jotain sille myönnettyä salivuoroa, on yhdyshenkilön tehtävänä peruuttaa vuoro. Peruutus on tehtävä viimeistään viikkoa ennen peruutettavaa käyttövuoroa valmennuspäällikölle. Paras tapa on heti vieraspelien varmistuttua peruuttaa kaikki mahdolliset päällekkäisvuorot. Näin salivuoro saadaan ajoissa tarjottua muille joukkueille.

Suosituksena on, että joko valmentajalla tai jojolla on ilta- ja viikonloppuvalvojan puhelinnumero mahdollisia hätätapauksia varten, esim. valvoja myöhässä, ovet lukossa tms. Iltavalvojien yhteystiedot saa helpoiten kysymällä suoraan ko. valvojalta.

3.3.6. Peli- ja lämmittelyasut

Peliasut sisältyvät toimintamaksuihin ja seura omistaa kaikki peliasut. Peliasut koostuvat kahdesta pelipaidasta ja kaksista pelihousuista, jotka ovat EBT:ssä pääväriltään valkoiset ja mustat. Valkoisia peliasuja käytetään kotiotteluissa.

Kaikki peliasuhankinnat keskitetään yhtenäisyyden vuoksi yhteen paikkaan, jolloin laatu ja muu seuranta helpottuu. Asuja kierrätetään joukkueelta toiselle sillä tavalla, että pieneksi jääneet asut korvataan vanhemmalta ikäluokalta tulevilla asuilla. Kaikki ylimääräiset peliasut säilytetään EBT:n toimistolla, josta koordinoidaan peliasujen kierrätystä.

Pelaaja on velvollinen korvaamaan hajonneet tai kadonneet peliasut. Joukkueenjohtajan tehtävänä on kerätä peliasut seurasta lähteviltä pelaajilta. Kauden lopulla kaikki peliasut kerätään toimistolle inventaariota varten. Asut jaetaan kesätauon jälkeen.

Lämmittelyasut tulevat joukkueet omistukseen, mutta pieneksi jääneitä asuja suositellaan myytävän edullisesti nuoremmille ikäluokille. Seuran toimihenkilöt vastaavat lämmittelyasujen tilauksista.

3.3.7. Seuratuotteet

Seuralla on yhteistyösopimus Stadiumin kanssa ja kaikki joukkueet ovat oikeutettuja Stadiumin Teamsales alennukseen. Lisäksi joukkueet saavat kaikista ostoksista bonusta, joka jaetaan lyhentymättämänä joukkueille lahjakortin muodossa. EBT:llä on Stadiumissa oma seuratuotekollektio, joka on nähtävissä seuran kotisivuilla.

3.3.8. Seurasiirto

Suomalaisesta seurasta siirtyvän pelaajan on edustusvapauden saamiseksi pyydettävä sitä kirjallisesti lähtöseuralta. Pyyntö on tehtävä liiton seurasiirtolomakkeella, joka on tulostettavissa Koripalloliiton Internet-sivuilta. Pelaaja hankkii itse lomakkeen ja täyttää ensiksi omat tietonsa (henkilötiedot ja allekirjoitus). Sen jälkeen pelaaja hankkii lähtöseuran allekirjoituksen. Yleensä siirron allekirjoittaa seuran puheenjohtaja. Jos lomaketta ei saa heti allekirjoitettuna takaisin, voi sen jättämisestä pyytää kuittauksen lomakkeen alareunaan ja leikata alareunan itselleen todisteeksi. Täytetty seurasiirtolomake toimitetaan seuran toimistoon, josta se toimitetaan maksettuna eteenpäin. Seura maksaa seuraan tulevien pelaajien siirtomaksut. Pelaaja on edustuskelpoinen 14 päivän kuluttua sitä kun seurasiirtolomake ja maksukuitti ovat saapuneet liittoon/alueelle.

3.3.9. Toimisto

EBT:n toimisto sijaitsee Soukan ostoskeskusta vastapäätä tien toisella puolella osoitteessa Soukankaari 1A, 02360 Espoo. Toimistolle tultaessa on autot jätettävä joko toimiston edessä olevan parkkipaikan laidalle tai ostoskeskuksen parkkipaikoille.

Seuran nettisivuilta löytyvät toimiston voimassa olevat aukioloajat. Toimisto on kaikkien joukkueiden käytössä esim. pelaaja- ja vanhempainkokouksiin tai videonkatseluun. Toimisto on aina varattava etukäteen toimissa olevaan varauskirjaan.

Seuran toimihenkilöt työskentelevät toimistossa. Seuran valmentajien ja joukkueenjohtajien on hyvä hankkia toimiston avain. Sen saa seuran taloudenhoitajalta 20 euron panttia vastaan. Suosituksena on, että joukkueet maksavat avainpantin.

3.4. Ottelutapahtumat

Ottelu tulee sopia otteluohjelmassa ilmoitetulle viikolle. Kotipelit pelataan omilla harjoitusvuoroilla, ensisijaisesti viikonloppuisin. Vierasjoukkueella ei ole oikeutta kieltäytyä järjestävän seuran ilmoittamasta sääntöjen mukaisesta otteluajankohdasta ja -paikasta. Järjestävää seuraa kehotetaan kuitenkin joustavuuteen mahdollisuuksien mukaan. Erimielisyyksissä sarjavastaava määrää ottelupäivämäärän.

Sarjaohjelman mukaisen peliviikon voi muuttaa pelaavien joukkueiden yhteisellä sopimuksella aikaisemmaksi. Jos pelipäivä muutetaan myöhäisemmäksi molempien joukkueiden suostumuksella, on siitä ilmoitettava sarjavastaavalle ennen määrättyä pelipäivää. Muussa tapauksessa järjestävä joukkue tuomitaan hävinneeksi 0-20.

3.4.1. Ottelusta ilmoittaminen vastustajalle

Järjestävän seuran on ilmoitettava viimeistään viisi vuorokautta ennen ottelua tarkka otteluaika ja -paikka vastustajalle ja erotuomareille. Ilmoitusta ei voi tehdä kolmannen henkilön välityksellä vaan sen on aina oltava henkilökohtainen (puhelu tai sähköposti).

3.4.2. Ottelun kellonaika

Ottelut voidaan aloittaa arkisin klo 17.30-20.30 sekä viikonloppuisin klo 9.30-20.30. Ajat ovat suosituksia.

3.4.3. Talous

Järjestävä seura vastaa ottelupaikan ja erotuomareiden kuluista. Vieraileva joukkue vastaa omista matkakuluistaan. Poikkeuksena on A- ja B-ikäisten SM-karsinnat sekä osa turnausmuotoisista otteluista, joissa noudatetaan yhteistalouden periaatetta (esitelty tarkemmin Koripalloliiton ohjeistuksissa)

3.4.4. Ottelupöytäkirjan täyttäminen

Ottelupöytäkirja pitää täyttää huolellisesti ja siihen tulee merkitä seuraavat asiat: pelaajien ja valmentajien lisenssinumerot, joukkueiden nimet, ottelun sarja, peliaika ja -paikka sekä lopputulos ja voittanut joukkue. Ottelupöytäkirjan valmistelu on syytä aloittaa hyvissä ajoin ennen ottelun alkua.

Yksi pöytäkirjan kopio on annettavavierasjoukkueelle ja yksi säilytettävä kauden loppuun asti. Alkuperäinen ottelupöytäkirja (päällimmäinen kappale) postitetaan sarjavalvojalle.

3.4.5. Tulostiedotus

Kaikkien sarjojen pöytäkirjat postitetaan ottelua seuraavana arkipäivänä sarjavastaavalle. Lisäksi ottelun lopputulos lähetetään tekstiviestinä Koripalloliiton tulospalveluohjelmaan.

3.4.6. Toimitsijat

Järjestäjän velvollisuus on hankkia toimitsijat (ajanottaja ja kirjanpitäjä) kotiotteluihinsa. Toimitsijoiden on oltava puolueettomia ja oikeudenmukaisia. He eivät saa puuttua peliin kannustamalla tai ohjaamalla kumpaakaan joukkuetta.

3.4.7. Erotuomarit

Järjestävä seura hankkii kaksi Koripalloliiton hyväksymää erotuomaria, joilla on voimassa oleva erotuomarilisenssi. Erotuomarit voivat myös olla järjestävän seuran jäseniä, mutta heidän tulee olla jäävittömiä pelaaviin joukkueisiin kuuluviin jäseniin (pelaajat ja valmentajat) nähden. Eli saman perheen jäsenet eivät voi tuomita toistensa otteluita.

Mikäli ottelussa on vain yksi erotuomari, järjestävä joukkue raportoi syyn toisen tuomarin puuttumisesta sarjavalvojalle. Mikäli erotuomari jää saapumatta otteluun, niin siitä on syytä ilmoittaa Helsingin erotuomarikerhoon.