Taustaorganisaatio ja joukkue

3. TAUSTAORGANISAATIO JA JOUKKUEET

3.1. Taustahenkilönä toimiminen


3.1.1. Taustahenkilöt ja valmentaja

Taustahenkilöiden ja valmentajien yhteistyö on molempien työn ja joukkueen päämäärien saavuttamisen kannalta ensiarvoisen tärkeää. Heti yhteistyön alussa tulee keskustella joukkueen tavoitteet ja työnjako selväksi, samalla varmistaen taustahenkilön ja valmentajien keskinäisen luottamuksen.

Monet lajiliitot ja -seurat noudattavat työskentelyssään lapsilähtöistä ajattelua: harrastetaan lapsen ehdoilla ja toiminnalla on myös muita tavoitteita kuin urheilullinen menestys. Tullessaan joukkueeseen lapsi kenties ensimmäistä kertaa elämässään sitoutuu muuhun kuin perhe- tai kouluyhteisöön. Yhteisillä pelisäännöillä voidaan edesauttaa lapsen kehitystä yhteistyöhön ja vastuullisuuteen. Arvoihin, jotka ovat monin verroin kantavampia kuin yksioikoinen voitontavoittelu.

Valmentajat ovat toki ne henkilöt, jotka viettävät eniten aikaa joukkueen kanssa, mutta se ei suinkaan tarkoita etteikö taustahenkilöiden panoksella olisi suuri merkitys puitteiden ja joukkuehengen luojana. Kun valmentajat, taustahenkilöt ja muut vanhemmat puhaltavat yhteen hiileen on joukkueella hyvät edellytykset saavuttaa sille asetettuja päämääriä.


3.1.2. Taustahenkilöt ja joukkue

Yksi toiminnan kasvatuksellisista tavoitteista on opettaa lapsille toisten kunnioittamista ja kykyä työskennellä ryhmässä. Näiden asioiden toteutuminen edesauttaa myös hyvän joukkuehengen syntymistä. Valmentajien ja taustahenkilöiden keskusteltua joukkueen tavoitteista ja toiminnan arvoista on heidän myös omalla esimerkillään edesautettava hyvän joukkuehengen syntymistä.

Kannustava sana siellä ja toinen täällä, kaikkia joukkueen jäseniä huomioimalla ja omasta vastuualueestaan huolehtimalla, voivat taustahenkilöt tehdä paljon hyvää joukkuehengen luomiseksi. Avoin suhtautuminen lasten vanhempiin ja heidän toivomuksiinsa auttaa myös. Taustahenkilöiden ei kuitenkaan pidä olla myötäileviä ”jeesmiehiä tai –naisia”, jotka ovat muiden heittopussina. Yhdessä valmentajien, vanhempien ja pelaajien kanssa ennen kautta sovitut toiminnan pelisäännöt antavat selvät raamit niin pelaajille kuin heidän vanhemmilleen ja sitä kautta toiminnalle.


3.1.3. Taustahenkilöt ja pelaajat

Taustahenkilöiden tehtävä ja rooli koko joukkueen suhteen:

•    Kannustava ja avoin

•    Tutustu ja tunne jokainen pelaaja – vuorovaikutus

•    Taustahenkilö ja yksi tärkeä ihminen lisää (vrt. isä, äiti, veli,…)
 

3.1.4. Taustahenkilöt ja muut vanhemmat 

Lasten vanhemmilla on suuri merkitys joukkuelajeissa. Mitä paremman yhteisymmärryksen taustahenkilöt kykenevät luomaan vanhempien ja toiminnan välille, sitä paremmat edellytykset heillä ja valmentajalla on toimia joukkueen hyväksi. 

Lapsilähtöisyys ei ole kovin vanha käsite urheilussa. Siksi vanhempien kanssa on syytä keskustella joukkueen toiminnan arvoista, selvittää heille joukkueen tavoitteet alkavalle kaudelle ja miten ne on tarkoitus saavuttaa. Taustahenkilöiden on oltava valmiita kuuntelemaan vanhempien mielipiteitä, voihan olla etteivät he ja valmentajat ole tulleet ajatelleeksi kaikkea. Toisaalta mitä selkeämmin taustahenkilöt ja valmentajat ovat perustelleet arvot ja päämäärät itselleen, sitä helpompi myös vanhempien on luottaa ja sitoutua niihin. 

Joukkueen säännöt koskevat myös vanhempia. Osalla lasten vanhemmista voi olla oma joukkueurheilutausta, toisille vanhemmille koko joukkueurheilun maailma voi olla uusi ja outo. Taustahenkilöiden tulee joko yhdessä tai erikseen valmentajan kanssa selvittää vanhemmille mitä heiltä odotetaan joukkueen harjoituksissa, otteluissa, pelimatkoilla, leireillä ja tukitoiminnoissa. Reilun pelin hengessä käyttäytyvä vanhempien kannustusjoukko edesauttaa osaltaan hyvän joukkuehengen syntymistä ja ylläpitämistä!

Yhteisymmärryksen rakennuspohjana ovat vanhempainkokoukset, eli taustahenkilöiden ja valmentajien yhteiset tapaamiset vanhempien kanssa. Tapaamisia on hyvä järjestää säännöllisesti vähintään kaksi kertaa kaudessa. Niihin kannattaa myös kutsua seuran toimihenkilöitä mukaan.


3.1.5. Taustahenkilöiden ja vanhempien välillä läpikäytäviä asioita

•    Tiedottaa mitä on valmentajien kanssa sovittu, informointi, mutta myös kuuntelu, keskustelu – kaikki eivät ole yhtä vihkiytyneitä asialla, joten viesti ja tiedota
•    Huomioida, että toisilla vanhemmilla on oma (joukkue)urheilutausta. Toiset ovat ihan uudessa, oudossa maailmassa, jossa lapsilähtöisyys on aika uusi käsite
•    Kertoa mitä vanhemmilta odotetaan. Reilun pelin kannustava taustaryhmä (laji- ja sääntötuntemus, tai mielipiteet omana tietonaan)
•    Sopia heti toiminnan alussa kaikkien vanhempien osallistumisesta joukkueen yhteisiin asioihin
•    Luoda valmentajien, pelaajien ja vanhempien kesken pelisäännöt. Säännöt voivat liittyä myös muuhun kuin urheiluun, esim. koulunkäyntiin.
•    Ylläpitää ja kehittää joukkueen ja seuran imagoa 


3.2. Taustahenkilöiden tehtävät

Joukkueiden taustaorganisaatioiden tehtävänkuvaukset uudistettiin vuonna 2012.

Hyvin toimivalla joukkueelle voi esimerkiksi olla seuraavanlainen taustaorganisaatio.

1. Joukkueenjohtaja
2. Yhdyshenkilö
3. Taloudenhoitaja
4. Huoltaja
5. Buffetvastaava
6. Varainkeruuvastaava
7. Otteluisäntä/Varustevastaava
8. Turnausvastaava
9. Kotisivuvastaava
10. Tilastointivastaava
11. Toimitsijat ja buffetinpitäjät

Tehtävien jakaminen on suositeltavaa, mutta on toki mahdollista, että sama henkilö hoitaa useampaa tehtävää. Järkevää on, että tehtäviä kierrätetään noin 2 vuoden välein.


3.2.1. Joukkueenjohtaja

•    Johtaa joukkueen toimintaa pois lukien valmennus- ja kilpailutoiminta
•    Tukee kaikissa tilanteissa valmentajia heidän työssään, varsinkin yhteydenpidossa pelaajien vanhempiin. Tämä asia korostuu nuorten valmentajien kohdalla. Valmentajien ja joukkueenjohtajan yhteistyön tulee perustua keskusteluilla luotuun keskinäiseen luottamukseen
•    Laatii toimintasuunnitelman yhdessä valmentajien kanssa.
•    Huolehtii joukkueen tiedottamisesta sekä joukkueen sisällä että seuraan päin. Tiedottamisessa kannattaa hyödyntää sähköpostia, seuran internet- sivujen sekä myClub- jäsenrekisterin tarjoamia mahdollisuuksia tiedottamiseen.
•    Järjestää joukkueen vanhempainkokoukset ja toimii kokouksen puheenjohtajana sekä laatii kokouksesta muistion
•    Vastaa, että joukkueen taustahenkilöt on valittu tai tehtävät jaettu.
•    Sitouttaa ja innostaa vanhemmat joukkueen toimintaan, jakaa toimitsija- ja buffetvuorot ja muun talkootyön tasaisesti kaikkien vanhempien kesken.
•    Ylläpitää joukkueen myclub- jäsenrekisterin tietoja.
•    Koordinoi joukkueen kuljetukset vieraspeleihin, esim. sopii yhteisen lähtöajan ja -paikan.
•    Organisoi yhdessä muiden taustahenkilöiden kanssa joukkueen pikkujoulut, kauden päättäjäiset ja muut tempaukset.
•    Osallistuu kauden aikana pidettäviin joukkueenjohtajatapaamisiin tai hankkii niihin sijaisen.
•    Muista, että joukkueen lähellä olevista ihmisistä saattaa löytyä ennalta arvaamattomia voimavaroja. Kartoita vanhempien halukkuus toimia joukkueen hyväksi, delegoi! Mitä useampi ihminen kokee oman panoksensa joukkueen eteen merkittäväksi, sitä paremmin hommat luistavat.
•    Sopii seuran kanssa joukkueen peliasuista (C- juniorit ja nuoremmat joukkueet) ja mahdollisista vaihdoista. B- junioreista alkaen joukkue hankkii ja kustantaa pelaajille seuran määrittelemät peliasut.
•    Tiedottaa seuratuotteiden hankintamahdollisuuksista ja järjestää mahdolliset yhteistilaukset.
•    Kauden alussa järjestetään seuratuotteiden tilauksesta infotilaisuus


3.2.2. Yhdyshenkilö

•    Ilmoittaa joukkueen sarjaan. Kauden alussa seura lähettää ilmoittautumisohjeet. Varmista valmentajalta ja joukkueenjohtajalta, mihin divisioonaan joukkue osallistuu.
•    Sopii sarjapelien ajankohdista ja paikoista vastustajien kanssa. Sarjailmoittautumisen päätyttyä Koripalloliitto lähettää muiden joukkueiden yhteystiedot ja peliohjelman.
•    Hoitaa tulostiedotuksen sarjavalvojalle, eli lähettää tiedon sähköisesti Koripalloliiton tulospalveluohjelmaan ja pöytäkirjan sarjavalvojalle.
•    Osallistuu eteläisen alueen sarjojen avaustilaisuuteen tai hankkii itselleen sijaisen. 


3.2.3. Taloudenhoitaja

•    Joukkueelle on avattu pankkitili seuran toimesta. Taloudenhoitajalle myönnetään tilin käyttöoikeus sekä yhdelle muulle joukkueen taustahenkilölle, yleensä joukkueenjohtajalle.
•    Tekee joukkueenjohtajan ja valmentajien kanssa arvion toimintakauden tuloista ja menoista toimintasuunnitelman yhteyteen.
•    Määrää turnauksia varten pelaajilta perittävän maksun suuruuden, ohjeistaa sen maksamisen ja valvoo maksujen maksamista. Maksaa turnauksen ilmoittautumis- ja muut osallistumismaksut järjestäjän pankkitilille.
•    Maksaa kuitteja vastaan joukkueenjohtajan, valmentajan, taloudenhoitajan itsensä tai jonkun muun käteisellä maksamat joukkueen kulut maksajan pankkitilille.
•    Tekee vanhemmille tilityksen tuloista ja menoista kauden aikana. Tilityksestä on hyvä käydä ilmi mihin rahaa on mennyt ja mistä on tullut kauden aikana rahaa, jotta vältytään kaikilta mahdollisilta epäselvyyksiltä raha-asioissa.


3.2.4. Huoltaja

•    Toimii otteluissa vaihtopenkin läheisyydessä valmentajien apuna mahdollisissa huolto- ja ensiaputehtävissä
•    Hankkii joukkueelle ensiapulaukun ja huolehtii sen sisällöstä (kylmäpussit, ideaalisiteet, urheiluteipit, laastarit, steriilit harsolaput, särkylääkkeet). Lääkelaukku voi kulkea pelaajien/valmentajien mukana harjoituksiin/peleihin.
•    Toimii joukkueen mukana leireillä ja turnauksissa tai huolehtii, että joku toinen vanhempi on joukkueen mukana. 

3.2.5. Buffetvastaava

•    Kerää kauden alussa joukkueen buffetlaukkuun kuivatavarat: kahvi, tee, sokeri, kahvin- ja vedenkeitin, mukit, lautaset, liinat, karkit ja juomat sekä rahalippaan. Leivonnaiset ym. tulevat aina buffetvuorossa olevalta. Buffetmyynnin tavoitteena on minimissään kattaa kotiottelujen erotuomaripalkkiot.
•    Buffetlaukkua kannattaa kierrättää niin, että seuraavassa pelissä buffetvuorossa oleva ottaa aina laukun edelliseltä. 


3.2.6. Varainkeruuvastaava

•    Koordinoi joukkueen ulkopuolista varainkeruuta, kuten kausijulkaisun ilmoitusmyyntiä, hallivalvontaa ja muita talkootöitä
•    Aktivoi joukkueen vanhempia kausijulkaisun ilmoitusmyynnissä ja hyödyntää omia kontaktejaan ilmoitusmyynnissä.
•    Sopii seuran kanssa joukkueen hallivalvontavuorot ja jakaa valvontavuorot vanhempien kesken.
•    Kartoittaa muita rahankeruumahdollisuuksia, esim. erilaisia postituksia ym. talkootöitä, erityisesti sellaisia, joihin pelaajatkin voivat osallistua. 


3.2.7. Otteluisäntä/Varustevastaava

•    Kokoaa ja hankkii kauden alussa kotipeleissä tarvittavat toimitsijavälineet: pöytäkirjat (postitetaan joukkueen yhteyshenkilöille kauden alussa), kyniä (mielellään erivärisiä), ajanottokello, tulostaulu, kiistapallonuoli, joukkuevirheitä varten kaksi punaista merkkiä ja henkilökohtaisten virheiden merkit 1-5, pelaajaluettelo (nimi, peli- ja lisenssinumero).
 

3.2.8. Turnausvastaava

•    Hoitaa joukkueen ilmoittautumiset turnauksiin ja vastaa turnauksiin liittyvistä käytännön järjestelyistä, kuten matkoista, kuljetuksista ja maksuista.
•    Toimii joukkueen EHBT-yhdyshenkilönä ja salivalvojana sekä huolehtii turnauksen markkinoimisesta.
•    Kauden alussa on turnausvastaavien kokous, jossa käydään yhdessä läpi eri turnausvaihtoehtoja. Tavoitteena on, että jo kauden alussa päätetään mihin turnauksiin osallistutaan, jotta ehditään ilmoittautua ajoissa ja järjestää varainkeruuta. 


3.2.9. Kotisivuvastaava

•    Täydentää ja pitää yllä seuran kotisivujen joukkuekohtaista osiota: pelaajat, valmentajat, yhteystiedot, pelit ja harjoitukset tulee olla ajan tasalla. Lisäksi tuottaa ja päivittää aktiivisesti materiaalia joukkueen kotisivulle 


3.2.10. Tiedottaja

•    Tiedottaa joukkueen viikko-ohjelman pelaajille ja välittää toimihenkilöiltä tulevan informaation joukkueelle.
•    Erityisesti A-, B- ja C-ikäluokissa tiedottaja voi olla tarpeellinen, kun myös pelaajat ovat tiedotuksen piirissä.
•    Tiedottaja voi samalla toimia joukkueen kotisivuvastaavana. 


3.2.11. Toimitsijat ja buffetinpitäjät

•    Vanhemmat toimivat omalla vuorollaan kotiotteluiden toimitsijoina tai buffetinpitäjinä. Joukkueenjohtaja jakaa toimitsija- ja buffetvuorot vanhempainkokouksen kauden alussa päättämällä tavalla.
•    Joukkueenjohtaja voi kauden alussa kartoittaa, ketkä vanhemmista haluavat toimia toimitsijoina ja ketkä buffetinpitäjinä ja jakaa vuorot sen mukaan.
•    Joukkueenjohtaja voi jakaa perheille sekä toimitsija- että buffetvuoroja. Jos vanhempi on estynyt, hän huolehtii itselleen tuuraajan tai vaihtaa vuoroa jonkun toisen vanhemman kanssa.
•    Vaikka mikro- ja mini-ikäisinä tarvitaan vain kaksi toimitsijaa (pöytäkirja, ajanotto) on järkevää, että joukkueet jo alusta alkaen muodostavat isot toimitsijareservit, sillä A- ja B-ikäisinä tarvitaan valtakunnallisissa sarjoissa huomattavasti enemmän toimitsijoita (pöytäkirja, ajanotto, tulostaulu, 24 sek hyökkäysaika, tilastonpitäjiä 2 kpl, kuulutus jne.).
•    Toimitsija- ja tilastointikoulutusta järjestetään syys- ja kevätkauden alussa.
•    Pöytäkirjan täytön ja ajanoton oppii nopeasti, vaikka ei olisi koripallopeliä aikaisemmin nähnytkään. Uudelle toimitsijalle kannattaa alussa järjestää otteluihin kokeneempi toimitsija avuksi, jotta rutiini löytyy nopeasti. C-iässä on hyvä laittaa koko joukkue toimitsijakoulutukseen, jotta lepovuorossa tai loukkaantuneena olevia pelaajia voi käyttää joukkueen toimitsijatehtävissä kotipeleissä ja EHBT- turnauksessa.
•    A- ja B-juniorien valtakunnallisissa sarjoissa pidetään lisäksi tilastoa ja 24 sek. Jo C-iässä kannattaa valmistautua tähän käymällä seuran järjestämät koulutukset.
•    Valtakunnallisia sarjoja varten kannattaa olla erillinen tilastointivastaava. 


3.3. Käytännön asiat 


3.3.1. Vanhempainkokoukset 

Joukkueen taustaorganisaation toiminta pohjautuu säännöllisesti pidettäviin vanhempainkokouksiin, sillä niiden kautta saadaan vanhemmat mukaan toimintaan. Vanhempainkokouksia järjestetään vähintään kaksi kertaa kaudessa. On tärkeää, että jokainen pelaaja on huoltajansa toimesta edustettuna kokouksessa. Kokoukset voidaan järjestää harjoitusten yhteydessä, kuitenkin niin, että valmentaja pystyy osallistumaan kokoukseen. Joukkueenjohtaja toimii kokouksen puheenjohtajana ja laatii kokouksesta muistion. Toiminnanjohtaja osallistuu kerran kaudessa jokaisen joukkueen vanhempainkokoukseen. 

Syyskauden vanhempainkokous

•    Järjestäytymiskokous, joka pidetään hyvissä ajoin ennen sarjapelien alkamista, mielellään jo elokuussa heti kesälomien päätyttyä.
•    Valmentaja ja joukkueenjohtaja esittelevät joukkueen toimintasuunnitelman ja taloudenhoitaja talousarvion.
•    Sovitaan vanhempien pelisäännöt ja kaikkien osallistumisesta joukkueen toimintaan.
•    Valitaan joukkueen taustahenkilöt ja käydään läpi tehtävät ja vastuut.
•    Sovitaan tiedotuksesta, hankinnoista, varainkeruusta, maksuaikatauluista, kyyditysringeistä kuljetusten helpottamiseksi ja muista käytännön asioista.
•    Kartoitetaan vanhemmat, jotka pystyvät tarvittaessa satunnaisesti tuuraamaan valmentajia harjoituksissa.
•    Päätetään turnausosallistumisista ja muista joukkueen tapahtumista. 

Kevätkauden vanhempainkokous

•    Järjestetään tammikuussa
•    Valmentaja ja joukkueenjohtaja käyvät läpi syyskauden ohjelman ja esittelevät kevään ohjelman.
•    Arvioidaan syksyn toimintaa ja kartoitetaan kehityskohteet 

Lisäksi voidaan tarvittaessa järjestää ylimääräisiä vanhempainkokouksia esiin tulleista asioista. Esimerkiksi kauden päättäjäisten yhteydessä on hyvä käydä läpi kuluneen kauden ohjelma sekä esitellä kesän ja seuraavan kauden ohjelmaa.
 

3.3.2. Joukkueen omat leirit, turnaukset ja muut tapahtumat

EBT toiminta-ajatuksena on tarjota pelaajilleen enemmän kuin pelkkää harjoittelua ja pelaamista vuodesta toiseen samoja joukkueita vastaan. On tärkeää, että pelaajille tarjotaan rikastuttavia elämyksiä ja kokemuksia erilaisten tapahtumien muodossa. Usein joukkueen taustahenkilöillä on iso rooli tämän tavoitteen saavuttamisessa. 

Joukkueiden suositellaan leireilevän 1-2 kertaa kaudessa. EBT Summer Camp järjestetään joka vuosi heinä-elokuun vaihteessa. Lisäksi tehdään kauden aikana urheiluopistoihin lyhyempiä leirejä joko joukkueittain tai 2-4 joukkuetta yhdessä. Omat kaupunkileirit Espoossa ylimääräisten viikonloppuvuorojen kanssa ovat myös hyviä vaihtoehtoja. EBT järjestää PTG- taitoleirejä talvella ja kesällä koululaisten loma-aikoina.

Joukkueiden suositellaan osallistuvan kauden aikana 1-2 turnaukseen oman elokuun lopulla järjestettävän EHBT- turnauksen lisäksi. On hyvä jo kauden alussa sopia turnausosallistumisista, jotta ehditään ilmoittautua ajoissa, selvittää matka- ja osallistumiskustannukset ja järjestää varainkeruuta. Kauden lopussa huhti-toukokuussa on hyvä järjestää yhteinen kauden päätöshuipentuma, esim. A-C -junioreille ulkomaanturnaus ja mineille ja mikroille kotimaanturnaus. Myös harjoitus- ja ystävyysotteluita voi sopia vastustajien kanssa läpi kauden esim. sarjatauoille tai ennen sarjojen alkua.

Majoittumista vaativissa turnauksissa ja leireissä joukkueen mukana tulee ainakin nuoremmissa ikäluokissa olla valmentajien lisäksi vähintään yksi vanhempi, joka vastaa joukkueesta. Suosituksena on, että joukkue vastaa valmentajan turnauskustannusten lisäksi myös ko. huoltajan kustannuksista. Turnaukset ja leirit ovat oiva paikka lasten kasvatuksen ohjaamiseen. Huomioitavia seikkoja ovat lasten ruokailutottumusten ohjaaminen sekä levon, harjoittelun ja ravinnon suhteuttaminen toisiinsa. Turnauksissa on yleensä mahdollista majoittua koulumajoituksessa omilla makuualustoilla.

Jokaista joukkuetta kannustetaan myös järjestämään omia tapahtumia joukkuehengen nostattamiseksi. Hyväksi todettuja vaihtoehtoja ovat pelaajat vs. vanhemmat pelitapahtumat, elokuvissakäynti, naisten, miesten tai juniorien edustusjoukkueiden pelien seuraamiset, uimiset, yhteiset ruokailut, mikroautoajelut ja pikkujoulut. Lisäksi on hyvä järjestää joukkueelle oma kauden päätöstilaisuus seuran yhteisten kauden päättäjäisten lisäksi. 


3.3.3. Sarjoihin ilmoittautuminen

Joukkueen yhdyshenkilön tehtävänä on ilmoittaa joukkue sarjaan. Tämä tapahtuu Koripalloliiton eteläisen alueen kotisivujen sarjailmoittautumisen kautta elokuussa. Seura maksaa joukkueen sarjamaksut.

Joukkueiden nimeäminen sarjoihin:

EBT White alueellinen 1. divisioona tai valtakunnalliset sarjat
EBT Black alueellinen 2. divisioona
EBT Red alueellinen 3. divisioona 


3.3.4. Harjoitus- ja pelivuorot

Seura anoo harjoitusvuorot Espoon kaupungilta ja jakaa ne joukkueille. Kotipelit pelataan pääasiassa omilla viikonloppuvuoroilla. Jos joukkueella on käytössään 1,5 h salivuoro on peli aloitettava viimeistään 10 min saliin pääsyn jälkeen. Joukkueiden on siis varauduttava suorittamaan osa lämmittelystä salin ulkopuolella. SM- ja valtakunnallisten sarjojen kotipelit pelataan ensisijaisesti Espoonlahden hallilla tai Leppävaaran tai Tapiolan urheiluhalleilla. Hallintopäällikkö anoo pelivuorot suoraan Espoon kaupungilta. Seura maksaa kaikki peli- ja harjoitusvuorot.


3.3.5. Harjoitusvuorojen peruuttaminen

Mikäli joukkue ei esim. vieraspelin takia käytä jotain sille myönnettyä salivuoroa, on yhdyshenkilön tehtävänä peruuttaa vuoro. Peruutus on tehtävä viimeistään kaksi viikkoa ennen peruutettavaa käyttövuoroa hallintopäällikölle. Paras tapa on heti vieraspelien varmistuttua peruuttaa kaikki mahdolliset päällekkäisvuorot. Näin salivuoro saadaan ajoissa tarjottua muille joukkueille.

Suosituksena on, että joko valmentajalla tai jojolla on ilta- ja viikonloppuvalvojan puhelinnumero mahdollisia hätätapauksia varten, esim. valvoja myöhässä, ovet lukossa tms. iltavalvojien yhteystiedot saa helpoiten kysymällä suoraan ko. valvojalta.


3.3.6. Peli- ja lämmittelyasut

Peliasut sisältyvät mikro- ja C- junioreiden toimintamaksuihin ja seura omistaa kyseiset peliasut. Peliasut koostuvat kahdesta pelipaidasta ja yksistä mustista pelihousuista, jotka ovat EBT:ssä pääväriltään valkoiset ja mustat. Valkoisia peliasuja käytetään kotiotteluissa. Kaikki peliasuhankinnat keskitetään yhtenäisyyden vuoksi yhteen paikkaan, jolloin laatu ja muu seuranta helpottuu. Nuorempien junioreiden peliasuja kierrätetään joukkueelta toiselle siten, että pieneksi jääneet asut korvataan vanhemmalta ikäluokalta tulevilla asuilla. Kaikki seuran ylimääräiset peliasut säilytetään EBT:n varastossa, josta koordinoidaan peliasujen kierrätystä. Pelaaja on velvollinen korvaamaan rikkoutuneet tai kadonneet peliasut. Joukkueenjohtajan tehtävänä on kerätä peliasut seurasta lähteviltä pelaajilta. Kauden lopulla kaikki peliasut kerätään toimistolle inventaariota varten. Asut jaetaan kesätauon jälkeen.

B- juniorit ja vanhemmat kustantavat itse omat peliasut. Seuran viralliset peliasut hankitaan seuran määrittelemältä toimittajalta.

Seuran viralliset lämmittelyasut ovat henkilökohtaiset ja ne tilataan seuran määrittelemältä toimittajalta.


3.3.7. Seuratuotteet

Seuralla on yhteistyösopimus mm. Korispisteen ja Sellon Intersportin kanssa ja kaikki joukkueet ovat oikeutettuja Korispisteen seura-alennukseen.


3.3.8. Seurasiirto

Suomalaisesta seurasta siirtyvän pelaajan on edustusvapauden saamiseksi pyydettävä sitä kirjallisesti lähtöseuralta. Pyyntö on tehtävä liiton seurasiirtolomakkeella, joka on tulostettavissa Koripalloliiton Internet-sivuilta. Pelaaja hankkii itse lomakkeen ja täyttää ensiksi omat tietonsa (henkilötiedot ja allekirjoitus). Sen jälkeen pelaaja hankkii lähtöseuran allekirjoituksen. Siirron allekirjoittaa seuran toiminnanjohtaja. Jos lomaketta ei saa heti allekirjoitettuna takaisin, voi sen jättämisestä pyytää kuittauksen lomakkeen alareunaan ja leikata alareunan itselleen todisteeksi. Täytetty seurasiirtolomake toimitetaan seuran toimistoon, josta se toimitetaan maksettuna eteenpäin. Seura maksaa seuraan tulevien pelaajien siirtomaksut. Pelaaja on edustuskelpoinen 1 päivän kuluttua sitä kun seurasiirtolomake ja maksukuitti ovat saapuneet liittoon/alueelle.


3.3.9. Toimisto

EBT:n toimisto sijaitsee osoitteessa Merenkulkijankatu 5, 02320 Espoo.

Seuran nettisivuilta löytyvät toimiston voimassa olevat aukioloajat.


3.4. Ottelutapahtumat

Ottelu tulee sopia aluesarjoissa alueen ja sarjavalvojan ohjeiden mukaisesti, kts. lisätietoa sarjamääräyksistä basket.fi. Kotipelit pelataan omilla harjoitusvuoroilla, ensisijaisesti viikonloppuisin.

Kaikki seuran joukkueet nimetään ja ilmoitetaan sarjoihin seuraavasti:

korkein sarjataso SM sarja ja valtakunnallinen 1. divisioona sekä alueellinen 1. divisioona EBT White, 2. divisioona- joukkue EBT Black, 3. divisioona EBT Red.

Vierasjoukkueella ei ole oikeutta kieltäytyä järjestävän seuran ilmoittamasta sääntöjen mukaisesta otteluajankohdasta ja -paikasta. Järjestävää seuraa kehotetaan kuitenkin joustavuuteen mahdollisuuksien mukaan. Erimielisyyksissä sarjavastaava määrää ottelupäivämäärän.

Sarjaohjelman mukaisen peliviikon voi muuttaa pelaavien joukkueiden yhteisellä sopimuksella aikaisemmaksi. Jos pelipäivä muutetaan myöhäisemmäksi molempien joukkueiden suostumuksella, on siitä ilmoitettava sarjavastaavalle ennen määrättyä pelipäivää. Ottelusiirroista Koripalloliitto voi määrätä sakkomaksun, joka tulee joukkueen maksettavaksi. Muussa tapauksessa järjestävä joukkue tuomitaan hävinneeksi 0-20.


3.4.1. Ottelusta ilmoittaminen vastustajalle

Otteluiden sopimisessa on noudatettava kunkin sarjan kulloinkin voimassa olevia sääntöjä.


3.4.2. Ottelun kellonaika

Ottelut voidaan aloittaa arkisin klo 17.30-20.30 sekä viikonloppuisin klo 9.30-20.30. Ajat ovat suosituksia, tarkemmat ohjeet kts www.basket.fi / Nuorten sarjamääräykset sekä alueen/sarjavalvojan ohjeet.


3.4.3. Talous

Järjestävä seura vastaa ottelupaikan ja erotuomareiden kuluista. Vieraileva joukkue vastaa omista matkakuluistaan. Poikkeuksena on A- ja B-ikäisten SM-karsinnat sekä osa turnausmuotoisista otteluista, joissa noudatetaan yhteistalouden periaatetta (esitelty tarkemmin Koripalloliiton ohjeistuksissa).


3.4.4. Ottelupöytäkirjan täyttäminen

Ottelupöytäkirja pitää täyttää huolellisesti ja siihen tulee merkitä seuraavat asiat: pelaajien ja valmentajien lisenssinumerot, joukkueiden nimet, ottelun sarja, peliaika ja -paikka sekä lopputulos ja voittanut joukkue. Ottelupöytäkirjan valmistelu on syytä aloittaa hyvissä ajoin ennen ottelun alkua. Yksi pöytäkirjan kopio on annettava vierasjoukkueelle ja yksi säilytettävä kauden loppuun asti. Alkuperäinen ottelupöytäkirja (päällimmäinen kappale) postitetaan sarjavalvojalle.


3.4.5. Tulostiedotus

Kaikkien sarjojen pöytäkirjat postitetaan ottelua seuraavana arkipäivänä sarjavastaavalle. Lisäksi ottelun lopputulos lähetetään sähköisesti Koripalloliiton tulospalveluohjelmaan. Lisäksi niistä otteluissa joista on pidettävä tilastointia, ladataan tilastot ohjeiden mukaisesti basket.fi –sivustolle sekä lähetetään tilaston log-tiedosto tilastointivastaavalle.


3.4.6. Toimitsijat

Järjestäjän velvollisuus on hankkia toimitsijat (ajanottaja ja kirjanpitäjä) kotiotteluihinsa. Toimitsijoiden on oltava puolueettomia ja oikeudenmukaisia. He eivät saa puuttua peliin kannustamalla tai ohjaamalla kumpaakaan joukkuetta.


3.4.7. Erotuomarit

Koripalloliitto hankkii kaksi Koripalloliiton hyväksymää erotuomaria, joilla on voimassa oleva erotuomarilisenssi. Erotuomarit voivat myös olla järjestävän seuran jäseniä, mutta heidän tulee olla jäävittömiä pelaaviin joukkueisiin kuuluviin jäseniin (pelaajat ja valmentajat) nähden. Eli saman perheen jäsenet eivät voi tuomita toistensa otteluita.

Mikäli ottelussa on vain yksi erotuomari, järjestävä joukkue raportoi syyn toisen tuomarin puuttumisesta sarjavalvojalle. Mikäli erotuomari jää saapumatta otteluun, niin siitä on syytä ilmoittaa Helsingin erotuomarikerhoon.