Urheilu- ja valmennustoiminta

2. URHEILU- JA VALMENNUSTOIMINTA

2.1. Urheilutoiminta

2.1.1. Kilpa- ja harrastekoripallon jako

Seura järjestää lapsille harrastekoripalloa, nuorille kilpa- ja harrastekoripalloa sekä aikuisille huippu-, kilpa- ja harrastekoripalloa. 1-14 -vuotiaiden toiminta kuuluu kokonaan harrastekoripallon piiriin ja noudattaa harrastekoripallon periaatteita. 14-18-vuotiailla on mahdollisuus valita oman kiinnostuksensa mukaan kilpa- ja harrastekoripallon väliltä. Aikuisilla on myös mahdollisuus valita omankiinnostuksensa mukaan kilpa- ja harrastekoripallon väliltä. Huippukoripallotoiminta kattaa tällä hetkellä naisten edustusjoukkueen toiminnan, mutta tavoitteena on laajentaa sitä myös miesten puolelle.

2.1.2. Junioritoiminta

Junioritoiminnan piiriin kuuluvat kaikki seuran 1-18 -vuotiaat tytöt ja pojat. Junioritoiminta organisoidaan ns. pelaajanpolun ympärille, jota kulkemalla junioreilla on mahdollisuus harrastaa ja pelata koripalloa omassa kotiseurassaan koko lapsuus- ja nuoruusikänsä ajan. Se alkaa alle kouluikäisille tarkoitetusta tenavaputkesta, eli babykerhon, liikuntaleikkikoulu ja satukoriksen muodostamasta eheästä jatkumosta.

Kouluun tullessaan lapsi siirtyy koriskoulun kautta perustettaviin ikäluokkajoukkueisiin ja pelaa mikro-, mini-, C-, B- ja A-ikäluokissa. Uudet harrastajat ovat tervetulleita pelaajanpolulle matkan varrella.

Liite 2: EBT:läisen polku

2.1.2.1. Lapset 1-13 -vuotiaat

Babykerho järjestetään 1-2 -vuotiaille lapsille kerran viikossa. Vuorolla ei ole ohjattua toimintaa, vaan vanhempien johdolla lapsi pääsee leikkimään ja liikkumaan koulun salissa monipuolisten liikuntavarusteiden ja -välineiden kanssa. Kerran kuukaudessa on babykerhon teemapäivä, jolloin on ohjattua toimintaa. Babykerhon tavoitteena on innostaa lapsia tulevaa liikuntaleikkikoulua silmällä pitäen sekä antaa perheille mahdollisuus tulla liikkumaan ja leikkimään liikuntasaliin.

Liikuntaleikkikoulu järjestetään 3-4 -vuotiaille lapsille kerran viikossa. Se on Nuoren Suomen asiantuntijoiden suunnittelema monipuolinen liikuntaohjelma, jonka tuntiohjelmat pohjautuvat lapsen liikunnalliseen kehitykseen ja perusliikuntataitojen kehittymistä edistävään sisältöön. Liikkarin tavoitteena on opettaa monipuolisesti liikunnan perustaitoja ja tarjota lapsille elämyksiä ja hauskoja hetkiä liikunnan parissa. Kerran kuukaudessa on yhteistunti, jolloin lapset osallistuvat tunnille yhdessä huoltajansa kanssa.

Satukoris järjestetään 5-6 -vuotiaille lapsille kerran viikossa. Se on EBT:n kehittämä toimintamalli, jonka tuntiohjelmat on suunniteltu opettamaan lapsille monipuolisesti liikunnan perustaitoja sekä tarjoamaan elämyksiä ja hauskoja hetkiä liikunnan parissa. Erilaiset pallot ja leikit ovat olennainen osa toimintaa ja niiden tavoitteena on myös kehittää lasten sosiaalisia taitoja ja tutustuttaa ja innostaa lapsia koripalloon. Kerran kuukaudessa on yhteistunti, jolloin lapset osallistuvat tunnille yhdessä huoltajansa kanssa.

Koriskoulu järjestetään pääasiassa 1-luokkalaisille, eli 7-vuotiaille lapsille, mutta siihen voi myös osallistua 8- ja 9-vuotiaat uudet harrastajat. Koriskoulu järjestetään kerran viikossa ja siellä opetetaan koripallon alkeita ja liikunnan perustaitoja. Sen tavoitteena on synnyttää kipinä pidempiaikaiseen koripalloharrastukseen. Kauden lopulla ryhmästä muodostetaan uusia joukkue. Lapset voivat koriskoulun rinnalla käydä tutustumassa jo toimiviin ikäluokkajoukkueisiin ja sitä kautta harrastaa koripalloa useammankin kerran viikossa.

Mikroihin kuuluvat 8- ja 9-vuotiaat ja mineihin 10- ja 11-vuotiaat pelaajat. Seuralla on mikroissa ja mineissä joukkue kaikissa neljässä ikäluokassa, eli nuoremmissa mikroissa (8v), vanhemmissa mikroissa (9v), nuoremmissa mineissä (10v) ja vanhemmissa mineissä (11v). Mikrot harjoittelevat kaksi kertaa ja minit kolme kertaa viikossa. Harjoittelun toteutetaan leikkimielisesti, kannustavassa ja positiivisessa ilmapiirissä. Toiminnan tavoitteena on kehittää lasten liikunnallisia ja lajillisia taitoja sekä kehittää ja kasvattaa lapsia ihmisinä. Koripallo on väline kasvatuksen toteuttamisessa. Mikrot ja minit osallistuvat Koripalloliiton aluesarjaan ja kilpailevat Nuoren Suomen kilpailutoiminnan suositusten mukaisesti.

C-junioreihin kuuluvat 12- ja 13-vuotiaat pelaajat ja seuralla on joukkue molemmissa ikäluokissa. Joukkueet harjoittelevat neljä kertaa viikossa. Lajivalmennuksen tehostamisen lisäksi myös lajiharjoittelua tukevaan oheisharjoitteluun kiinnitetään huomiota. Henkiseen valmennukseen ja ravinto-oppiin tutustutaan ja terveitä ja urheilullisia elämäntapoja korostetaan. Myös kesäharjoittelu tulee mukaan joukkueiden toimintakalenteriin.

Mikroissa, mineissä ja C-junioreissa tavoitteena on, että jokaisessa ikäluokassa on 20-30 pelaajaa. Sarjoihin osallistutaan kahdella joukkueella, niin että jokainen pelaaja kokee onnistumisia oman tasoisessa peliympäristössä. Tavoitteena on, että toinen joukkueista pelaa 1-diviosioonassa ja toinen 2- tai 3-divisioonassa. Joukkueet harjoittelevat ja pelaavat yhdessä ja niillä on sama taustaorganisaatio. Viimeistään vanhemmassa C-ikäluokassa on tärkeää, että toinen joukkueista pelaa alueen 1-divisioonatasolla, jotta B-ikäluokassa pystytään kilpailemaan valtakunnallisissa sarjoissa.

2.1.2.2. Nuoret 14-18 -vuotiaat

B-juniori-iässä pelaajille tarjotaan mahdollisuus harrastaa koripalloa oman motivaationsa mukaan. Harrastekoripallon rinnalle tarjotaan mahdollisuus kilpakoripalloon, jonne muodostetaan edustus- ja tarvittava määrä haastajajoukkueita. Nämä harjoittelevat tavoitteellisesti neljästä viiteen kertaa viikossa 11 kuukautta vuodessa.

Harrastekoripallon puolella säilyy harrastejoukkue, joka harjoittelee kahdesta kolmeen kertaa viikossa. On tärkeää, että pelaajien tavoitteet ja taidot kohtaavat joukkueissa. Joukkueet muodostetaan tapauskohtaisesti edellisen kauden aikana tehtävän tilannekatsauksen perusteella. Mikäli A- tai B-junioreissa on kaksi ikäluokkaa, joilla molemmilla on mahdollisuus päästä valtakunnalliseen sarjaan, pidetään ne erillään. Mikäli pelaajamäärä riittää yhteen kilpajoukkueeseen, joukkueet yhdistetään kilpa- ja haastajajoukkueiksi.

A-iässä on vastaavalla tavalla tarjolla kilpa- ja harrastekoripalloa. A-ikäluokan edustus- ja harrastejoukkueet tekevät yhteistyötä aikuisten kilpa- ja harrastejoukkueiden kanssa. A- ja B-ikäluokissa on tavoitteena, että seuralla on yksi joukkue valtakunnallisissa sarjoissa ja lisäksi joukkueita alueellisissa sarjoissa.

2.1.3. Aikuiskoripallo

Yksi junioritoiminnan keskeisistä tavoitteista on tehdä seuran kasvateille koripallosta ja liikunnasta läpi elämänkaaren kestävä harrastus. Siksi seura tarjoaa aikuisille harraste-, kilpa- ja huippukoripalloa.

2.1.3.1. Naisten kilpakoripallo

Seuralla on yhteistyösopimus Tapiolan Hongan kanssa naisten huippukoripallon järjestämisestä. Yhteistyö kattaa edustusjoukkue Espoo Teamin ja kehitysjoukkue Espoo Akatemian. Edustusjoukkue tavoittelee urheilullista menestystä kansallisella huipputasolla ja kehitysjoukkue toimii pelaajien koulutus- ja kehityspaikkana ilman kilpailullisia tavoitteita. Tavoitteena on pelata tutuilla espoolaisille kasvateilla.

Yhteistyösopimuksella haetaan tervettä ja pelaajien kehittymistä palvelevaa kilpailua. Harjoitteluolosuhteet ja -määrät halutaan saada vastaamaan kunnianhimoisia urheilullisia tavoitteita ja isompi määrä pelaajia halutaan laadukkaan valmennuksen pariin. Lisäksi haetaan kustannustehokkuutta laadusta tinkimättä.

Toiminnalla tarjotaan pelaajille mahdollisuus portaittaiseen kehittymiseenhuippukoripalloilijoiksi. Lahjakkailla ja kilpaurheiluun sitoutuneilla nuorilla on mahdollisuus edetä urheilijoina mahdollisimman pitkälle, aina maajoukkue- tai yliopistopelaajiksi asti ja sitä kautta ammattipelaajiksi.

Espoo Teamin ja Espoo Akatemian lisäksi seura tarjoaa mahdollisuuden pelata kilpakoripalloa mahdollisimman korkealla kansallisella tasolla. Joukkue toimii tiiviissä yhteistyössä seuran A-tyttöjen edustusjoukkueen kanssa.

2.1.3.2. Miesten kilpakoripallo

Miesten kilpakoripallo koostuu edustus- ja haastajajoukkueesta. Edustusjoukkueen tavoitteena on pelata kilpakoripalloa mahdollisimman korkealla kansallisella tasolla oman juniorimyllyn läpikäynneillä pelaajilla. Edustusjoukkueen rinnalla toimii kehitysjoukkue, jossa tulevaisuuden edustusjoukkuepelaajat voivat kehittyä. Samalla synnytetään kilpailua pelipaikoista ja kasvatetaan harjoitusrinkiä. Edustus- ja kehitysjoukkue tekevät tiivistä yhteistyötä A-juniorien edustusjoukkueen kanssa.

2.1.3.3. Aikuisten harrastekoripallo

Seura järjestää aikuisten harrastekoripalloa alueen eri divisioonissa sekä mamma- ja pappakorista. Tavoitteena on luoda edellytys omaehtoiseen kuntoiluun ja koripallon harrastamiseen mukavassa seurassa. Tavoitteena on, että harrasteporukat eivät vain ole sosiaalisia ryhmiä, vaan että joukkueen pelaajat toimisivat seuran valmentajina tai aktiiveina ja olisivat sitä kautta luomassa seuran kulttuuria. Aikuisten harrastejoukkueiden rinnalla myös mamma- ja pappajoukkueet ovat pelaajienvanhemmille tarkoitettuja peliporukoita. Aikaisempi koripallotausta ei ole edellytys sille, että voi tulla mukaan näihin ryhmiin.

2.1.4. Sarja- ja kilpailutoiminta

EBT kuuluu Koripalloliiton eteläiseen alueeseen ja pelaa pääsääntöisesti eteläisen alueen sarjoissa. A- ja B-ikäluokan kilpajoukkueet osallistuvat SM-karsintoihin ja pelaavat joko SM-sarjaa tai valtakunnallista 1-divisioonaa. Joukkueet hoitavat itse ilmoittautumisensa sarjaan. Seura maksaa sarjamaksut.

2.1.5. Seurakoulutus

Seura järjestää pelaajille pelaajakoulutuksen lisäksi myös seurakoulutusta, jonka tavoitteena on esitellä seuratoiminnan muita osa-alueita ja valmistaa pelaajia aikuisiän harrastusmahdollisuuksiin.

2.1.5.1. Toimitsijakoulutus

C-iässä pelaajat suorittavat seuran järjestämän toimitsijakoulutuksen. Pelaajille opetetaan pöytäkirjan täyttö, ajanotto ja 24 sekunnin hyökkäysaikakellon pitäminen. Lisäksi pelaajille pidetään tilastointikoulutus. Tavoitteena on, että pelaajat voivat C-iästä lähtien osallistua oman joukkueensa tai seuran muiden joukkueiden ottelutapahtumien järjestämiseen. Joukkueiden välistä yhteistyötä toimitsija- ja tilastointitehtävissä suositellaan.

2.1.5.2. Erotuomarikoulutus

B-iässä pelaajat suorittavat Koripalloliiton erotuomarikoulutuksen. Koulutus järjestetään mahdollisuuksien mukaan kauden alussa ennen EHBT-turnausta, jotta pelaajat saavat heti kurssin jälkeen soveltaa teoriatietoa käytännön tilanteissa. Uudet erotuomarit tuomitsevat EHBT:ssä minien ja mikrojen pelejä yhdessä kokeneiden erotuomarien kanssa. Vaihtoehtoisesti kurssi voidaan myös järjestää loka-marraskuussa juniorien SM-karsintojen jälkeen. Seuran mini- ja mikropeleissä pyritään käyttämään toisena erotuomarina nuorta erotuomariuransa alussa olevaa oman seuran kasvattia. Erotuomarikurssin käyminen antaa pelaajille erinomaisen mahdollisuuden oman taskurahan tienaamiseen.

2.1.5.3. Valmentaja- ja ohjaajakoulutus

A-iässä pelaajille tarjotaan mahdollisuutta suorittaa Koripalloliiton valmentaja- ja ohjaajakoulutusjärjestelmän alin tasokurssi, eli ohjaajan peruskurssi. Sen tavoitteena on innostaa seuran omia kasvatteja tulemaan mukaan valmennustoimintaan.

2.1.5.4. Kummitoiminta

A-iässä pelaajat toimivat C-, mini- ja mikrojoukkueiden sekä koriskoulujen kummipelaajina. Kummit vierailevat joukkueiden harjoituksissa noin kerran kuukaudessa ja osallistuvat valmentajien apuna ohjaamiseen. Tavoitteena on tarjota kummeille kokemuksia esikuvana olemisesta, juniorien valmentamisesta ja ohjaamisesta sekä yleisesti lasten kanssa toimimisesta. Juniorijoukkueiden pelaajille kummitoiminta tarjoaa esikuvia omasta seurasta ja monipuolisuutta harjoitustapahtumiin. Juniorijoukkueiden valmentajat saavat kokemuksia vanhempien juniorien ohjaamisesta ja apua valmennuksen organisointiin.

2.1.5.5. Urheilukoulujen kesätyöpaikat

Kummitoiminnassa tai valmentaja- ja ohjaajakoulutuksissa olleille A-junioreille on tarjolla kesätyöpaikkoja seuran järjestämissä urheilukouluissa. Kesä- ja talviurheilukoulun suunnitteluun ja toteutukseen otetaan joka vuosi mukaan seuran omia, valmentamista ja ohjaamisesta kiinnostuneita junioreita. Lisäksi leireille, turnauksiin ja muihin vastaaviin tapahtumiin pyritään myös saamaan A-junioreita mukaan.

2.1.6. Pelaajien pelisäännöt

Jokainen joukkue laatii yhdessä omat pelisääntönsä, joita joukkueen jäsenet sitoutuvat noudattamaan. Lisäksi seuraavat pelisäännöt ovat seuran pelaajille yhteiset.

1. Pelaan koripalloa, koska minä haluan, en koska vanhemmat tai valmentajat haluavat.
2. Noudatan sääntöjä ja reilun pelin henkeä.
3. Käyttäydyn maltillisesti – suunsoitto ja häiriköinti pilaavat tunnelman kaikilta.
4. Edustan pelikentällä ja kentän ulkopuolella itseäni, perhettäni, joukkuettani ja seuraani.
5. 3:n K:n sääntö: Koti, koulu, koripallo ja tässä järjestyksessä
6. Kunnioitan vastustajaani.
7. Teen parhaani ollakseni todellinen joukkuepelaaja.
8. Yritän muistaa, ettei voittaminen ole tärkeintä. Vähintään yhtä tärkeää on pitää hauskaa, kehittyä pelaajana, uusien ystävien saaminen ja parhaansa yrittäminen.
9. Annan tunnustusta kaikille hyville suorituksille.
10. Muistan, että valmentajat ja erotuomarit haluavat auttaa minua ja annan heille sen ansaitseman arvostuksen.

2.1.7. Maajoukkuepelaajat

EBT ohjaa pelaajiaan Koripalloliiton katsastusleireille, jotka käynnistyvät C-iässä. Katsastusleirien kautta on pelaajalla mahdollisuus päästä ikäluokkansa maajoukkueeseen. EBT tukee seuran pelaajia, jotka ovat ikäluokkansa  maajoukkueringissä (U15) maajoukkuepelaajan statuksella 50 %:lla leirityskustannuksista tai U16 ja U18 maajoukkueissa 24 pelaajan maajoukkueringissä. Tuki maksetaan seuran toimistoon toimitettuja kuitteja vastaan. Toimihenkilöt kokoavat kauden alussa kaikki maajoukkue- ja aluevalmennuksessa olevat pelaajat ja heidän vanhempansa infotilaisuuteen, jossa tuki- ja muut periaatteet käydään läpi.

2.1.8. Talenttiryhmät

EBT järjestää vuosittain päätettävissä ikäluokissa talentvalmennusta, jossa kehitetäänpelaajien henkilökohtaisia taitoja. Talenttiryhmään kootaan useammasta ikäluokasta motivoituneita ja lahjakkaita pelaajia. Myös osa valmentajakoulutuksesta järjestetään talentvalmennuksen yhteydessä.

2.1.9. Leirit ja urheilukoulut

Seura järjestää kesällä heinä-elokuun vaihteessa kesäleirin EBT Summer Campin, jossa käynnistetään uusi pelikausi. Leirin tavoitteena on kasvattaa yhteishenkeä ja lisätä yhteisöllisyyttä sekä olla ponnahduslautana yli joukkuerajojen tapahtuvalle yhteistoiminnalle.

Koululaisten loma-aikana kesän alussa ja joululomalla järjestetään urheilukouluja sellaisissa ajankohdissa, jossa monet vanhemmat ovat töissä. Urheilukoulujen tavoitteena on järjestää lapsille päiväsaikaan mielekästä ja monipuolista tekemistä.

2.2. Valmennustoiminta

2.2.1. Valmennustoiminnan järjestäminen

Valmennustoiminnan jatkuvuuden ja kehittämisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää kasvattaa seuralle valmentajia omista junioreista, seuran kasvateista, aikuispelaajista ja pelaajien vanhemmista. Seuran oman valmentajakoulutusjärjestelmän on mahdollistettava jatkuva kehittyminen vaativassa, mutta antoisassa valmennustyössä.

Koko seuran valmennustoiminnasta vastaa seurajohtaja yhdessä valmentajakerhon johtoryhmän kanssa. Toimihenkilöt sopivat vuosittain vastuuikäluokat, joiden toimintaa he tukevat tiiviimmin. Toimihenkilöt toimivat seuran valmentajakerhossa, jonka tehtävänä on valmennustoiminnan suunnittelu ja jatkuva kehittäminen.

Seuran valmennusjärjestelmä perustuu tiimityöskentelyn periaatteiden pohjalle. Jokaisessa joukkueessa on 2-4 henkilön valmennustiimit, jotka yhdessä suunnittelevat toimintansa ja tavoitteensa. Jokaisessa tiimissä on päävalmentaja, joka koordinoi tiimin työskentelyä. Tiimin sisällä valmentajien panokset vaihtelevat, joku on mukana useita kertoja, joku yhden tai kaksi kertaa viikossa. Tiimityöskentelyllä haetaan seuraavia asioita:

• Pelaajille enemmän henkilökohtaista palautetta
• Isot harjoitusryhmät – useampi pelaaja saa mahdollisuuden harrastaa koripalloa
• Tiimin jäsenet antavat toisilleen tukea
• Tiimissä opitaan toisilta
• Yhdessä toimiminen on mukavampaa.
• Pienelläkin panoksella voi olla mukana

2.2.2. Toimihenkilöt ja valmentajat

Toimihenkilöiden tehtävänä on tukea, auttaa ja toimia vuorovaikutuksessa valmentajien kanssa. Valmentaja voi kääntyä toimihenkilöiden puoleen ongelmatilanteissa. Ristiriitatilanteissa seurajohtaja ratkaisee toiminnan suunnan.

Valmentaja on vastuussa valmennustoiminnastaan seuran hallitukselle ja tekee kirjallisen sopimuksen seuran kanssa.

2.2.3. Valmentajien tehtävät

Valmentajan kanssa tehdään kirjallinen sopimus ja lisäksi sovitaan valmentajien kesken yhteiset pelisäännöt, joita valmentajien edellytetään noudattavan.

Valmentajan tehtävänä on sitoutua ja työskennellä seuran toimintamallien mukaisesti, kehittää ja kasvattaa pelaajia parhaan kykynsä mukaisesti, luoda ilmapiiri, joka on kannustava ja jossa kilpailu on tervehenkistä sekä kunnioittaa jokaista pelaajaa yksilönä ja kohdella kaikkia pelaajia tasapuolisesti.

Valmentaja näyttää käytöksellään esimerkkiä pelaajille sekä edustaa seuraa kaikissa koripallotapahtumissa.

Valmentajan edellytetään painottavan pelaajille harjoittelussa sekä omalla toiminnallaan pitkäjänteisyyttä ja säännöllisyyttä, kokonaisvaltaisuutta ja urheilijan ryhdikkyyttä, keskittymistä ja täsmällisyyttä sekä yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja.

2.2.4. Päävalmentaja ja apuvalmentajat

Valmentajat sopivat keskenään työnjaosta ennen kauden alkua, niin että jokainen valmentaja saa tietyt tehtävät jokaisessa tapahtumassa. Päävalmentajan tehtävänä on ohjata apuvalmentajaa siten että apuvalmentaja on muutaman vuoden kuluttua valmis toimimaan päävalmentajana. Päävalmentaja päättää asioista keskusteltuaan apuvalmentajan kanssa ja apuvalmentaja tukee päätöksiä. Apuvalmentajan ensisijainen tehtävä on henkilökohtainen palautteenanto pelaajille

2.2.5. Valmentaja ja vanhemmat

Valmentajat ja vanhemmat tukevat toisiaan. Vanhempien tehtävänä on tukea valmentajaa hänen em. tehtävissään ja valmentajan tehtävänä on tukea vanhempia pelaajien kasvatuksessa.

Valmentajien ja joukkueen taustaorganisaation tulee tehdä läpi kauden tiivistä yhteistyötä. Yhteistyön tulee pohjautua keskusteluissa luotuun molemminpuoliseen luottamukseen. Ennen kauden alkua tulee sopia joukkueen tavoitteista ja keskinäisestä työnjaosta.

Valmentajan tulee huomioida vanhempien näkökannat erityisesti kasvatuksellisissa ja talouteen liittyvissä asioissa, kuten leiri- ja turnausosallistumisissa.

2.2.6. Korvaukset

Seura maksaa valmentajalle sopimuksen mukaan kulukorvausta harjoituksista aiheutuneista matka- ja muista kuluista asiallisesti täytettyjen matka- ja muiden laskujen perusteella. Seura maksaa valmentajan lisenssistä ns. valmentajaosuuden.

Tavoite on, että joukkueen ja valmentajan välillä ei ole rahaliikennettä, vaan seura hoitaa raha-asiat valmentajan kanssa. Poikkeuksena tästä voi olla esim. turnausmatkat ja pääkaupunkiseudun ulkopuolelle suuntautuvien pelimatkojen kulut. Joukkueen tehtävänä on huolehtia, ettei valmentajalle aiheudu toiminnasta kustannuksia.

2.2.7. Koulutus

Kehittyäkseen valmentajana ja kyetäkseen antamaan pelaajille täyden panoksen on valmentajan kyettävä uudistumaan. Tämä tapahtuu valmentajan tietojen ja taitojen jatkuvalla kehittämisellä ja työskentelemällä erilaisten joukkueiden ja pelaajien kanssa. Periaatteena on, että valmentaja toimii samassa joukkueessa 3-4 vuotta.

Valmentajan on koko ajan oltava nöyrä oppimaan uutta.

Seuran valmentajakoulutusjärjestelmä pohjautuu Koripalloliiton valmentaja- ja ohjaajakoulutusjärjestelmään. Valmentajia ohjataan liiton koulutuksiin sekä erilaisiin seminaareihin ja klinikoihin. Lisäksi seura järjestää omaa valmentajakoulutusta.

Kauden aikana valmentajat tapaavat pienemmissä ryhmissä ja vaihtavat ajatuksia omasta toiminnastaan. Seuran sisäisestä koulutuksesta vastaa valmentajakerho.

Seura pyrkii tarjoamaan valmentajalle ns. guest coachin, joka vierailee joukkueen harjoituksissa kerran kuukaudessa ja ohjaa valmentajaa. Toimihenkilöt käyvät vähintään kerran kaudessa jokaisen valmentajan kanssa kehityskeskustelut.

2.2.8. Uusien valmentajien hankinta

Yhtä tärkeää kuin että vanhoista valmentajista huolehditaan, on että vuosittain saadaan uusia valmentajia mukaan seuran toimintaan. Uusia valmentajia kartoitetaan viidestä eri ryhmästä:

• seuran kasvateista
• A- ja B-junioreista
• juniorien vanhemmista
• aikaisemmin seurassa valmentaneista
• toisessa seurassa valmentaneista

Seuran yhteinen tavoite ja tehtävä on kasvattaa itselleen uusia valmentajia. Erityisesti A- ja B-juniorien valmentajat ovat merkittävässä asemassa. Valmentajien on oltava avoimia yhteistyölle, sillä perustuuhan koko seuran valmennustoiminta tiimityöskentelyn periaatteiden pohjalle. Uusien valmentajien on helppo aloittaa pienellä panoksella valmentajatiimissä. Toimiminen yhdessä kokeneiden valmentajien kanssa antaa hyvä pohjan kehittyä valmentajauran alkutaipaleella.

Junioritoiminnan on oltava niin laadukasta, että seuran kasvatteja jää toimintaan mukaan oman junioriuransa jälkeenkin. Aikuisten harrastejoukkueita on myös tuettava, sillä niissä pelaa paljon potentiaalisia uusia valmentajia. Kaikille A-junioreille tarjotaan mahdollisuutta jo oman junioriuransa aikana suorittaa Koripalloliiton ohjaajan peruskurssi.

Kun pelaajien vanhempia saadaan aktiivisesti mukaan tukemaan joukkueiden toimintaa ja luomaan taustaolosuhteita, on oletettavaa, että sieltä löytyy myös uusia innokkaita valmentajia. C-, mini- ja mikroiässä sekä koriskouluissa on hyvin tavallista, että valmentajina on myös pelaajien vanhempia. Mukana on voi olla pienelläkin panoksella tai satunnaisena tuuraajana. Seura tarjoaa kaikille halukkaille mahdollisuutta osallistua Koripalloliiton valmentaja- ja ohjaajakoulutuksiin. Myös seuran järjestämät valmentajakoulutukset ovat avoimia vanhemmille.

On hyvin todennäköistä, että valmentamisen lopettava henkilö jatkaa jossain vaiheessa valmennustyötään. Siksi on tärkeää, että entiset valmentajat pidetään jollain tapaa seuran toiminnassa mukana, kuten esim. kutsumalla heitä seuran tilaisuuksiin ja pitämällä heidät tiedotuslistoilla. Kun aika on kypsä, on valmentajan näin helpompi palata takaisin omaan kotiseuraansa.

Muista seuroista tulevat valmentajat ovat tervetulleita seuraamme. Emme kuitenkaan harrasta värväystoimintaa, koska suomalaisen koripallon valmentajaresurssit ovat rajalliset. Haluamme sen sijaan itse tuottaa valmentajia omasta takaa, sillä uskomme sen pitkässä juoksussa olevan kestävämpi ratkaisu. On tärkeää, että toisesta seurasta seuraamme siirtyvä valmentaja saadaan ajettua tiiviisti sisään seuran toimintaan, jotta hän kokee seuramme uudeksi kotiseurakseen ja valmentaa meillä mahdollisimman pitkään.

2.2.9. Valmentajakerho

Kaikki seuran valmentajat kuuluvat automaattisesti EBT:n valmentajakerhoon.

VaKe:n johtoryhmän muodostavat hallituksen valitsema puheenjohtaja, 3-6 valmentajaa ja yksi toimihenkilö. Lisäksi kerhon johtoryhmään kuuluu myös vanhempien edustaja.

VaKe:n johtoryhmä ohjaa ja koordinoi joukkueiden ja harjoitusryhmien toimintaa. Se suunnittelee valmennuksen linjauksia ja painopisteitä sekä organisoi seuran sisäistä valmentajakoulutusta. Lisäksi johtoryhmä järjestää valmentajakerhon tapahtumia sekä erilaisia koulutus- ja virkistäytymistilaisuuksia.