Valmennus- ja kilpailutoiminta

Valmennusohjelmien strategiset päämäärät

PDF-tiedostoValmennusohjelmien strategiset päämäärät.pdf (270 kB)

2. VALMENNUS- JA KILPAILUTOIMINTA

EBT järjestää lasten, nuorten ja aikuisten harraste-, kilpa- ja huippukoripallotoimintaa. Toiminta organisoidaan ns. pelaajapolun ympärille, jota kulkemalla junioreilla on mahdollisuus harrastaa ja pelata koripalloa omassa kotiseurassaan koko lapsuus- ja nuoruusikänsä ajan. Kantavana ajatuksena on tehdä koripallosta läpi elämänkaaren kestävä harrastus, jolloin pelaaja aikuisenakin harrastaa korista omien junioriaikaisten kavereidensa kanssa.

Pelaajanpolku alkaa 1-6-vuotiaille tarkoitetusta tenavaputkesta, joka koostuu babykerhoon, liikuntaleikkikoulun ja koriskoulun muodostamasta eheästä jatkumosta. Tämän jälkeen toimintaa jatkuu joukkueissa supermikro-, mikro-, mini, C-, B- ja A-junioreissa. Uudet harrastajat ovat tervetulleita pelaajanpolulle matkan varrella.

Pelaajanpolku koostuu kolmesta rinnakkaisesta polusta, joiden välillä on tiivis ja saumaton yhteistyö. Harrastekoripallopolku on tarkoitettu niille pelaajille, jotka haluavat harrastaa koripalloa harrastetasolla. Kilpakoripallopolku on tarkoitettu niille pelaajille, jotka tavoittelevat juniorien kansallista huipputasoa. Huippukoripallopolku on tarkoitettu niille pelaajille, jotka tavoittelevat nuorten maajoukkuepaikkaa tai aikuisten kansallista huipputasoa. Huippukoripallopolun valmennus toteutetaan ns. kehitysryhmätoiminnan kautta, jossa pelaajat harjoittelevat kilpakoripallojoukkueensa harjoitusten rinnalla kerran viikossa erillistä maksua vastaan kehitysryhmässä.

EBT kuuluu Suomen Koripalloliiton eteläiseen alueeseen ja pelaa pääsääntöisesti eteläisen alueen sarjoissa. A-, B- ja C-juniorien kilpakoripallojoukkueet osallistuvat Koripalloliiton valtakunnallisten sarjojen karsintoihin ja sijoittuvat karsintojen perusteella pelaamaan joko SM-sarjaa tai valtakunnallista 1-divisioonaa. Aikuisten edustusjoukkueiden osalta tavoitteena on pelata valtakunnallista sarjaa.

2.1 Valmennusohjelmien strategiset päämäärät (kts. liite)

2.2 Tenavat 1-6-vuotiaat

Babykerho järjestetään 1-2-vuotiaille lapsille kerran viikossa. Vanhemmat ohjaavat toimintaa ja saavat liikkua vapaasti salissa yhdessä lastensa kanssa monipuolisia liikuntavälineitä käyttäen. Joka tunnilla on paikalla ohjaaja, joka vetää yhteisen alku- ja loppupiirin. Babykerhon tavoitteena on innostaa lapsia tulevaa liikuntaleikkikoulua silmällä pitäen sekä antaa lapsille mahdollisuus tulla liikkumaan ja leikkimään liikuntasaliin ja tapaamaan muita saman ikäisiä lapsia.

Liikuntaleikkikoulu järjestetään 3-4-vuotiaille lapsille kerran viikossa. Se on Nuoren Suomen asiantuntijoiden suunnittelema monipuolinen liikuntaohjelma, jonka tuntiohjelmat pohjautuvat lapsen liikunnalliseen kehitykseen ja perusliikuntataitojen kehittymistä edistävään sisältöön. Tavoitteena on opettaa monipuolisesti liikunnan perustaitoja ja tarjota lapsille elämyksiä ja hauskoja hetkiä liikunnan parissa. 3- ja 4-vuotiailla lapsilla on omat ryhmänsä, jolloin jokaiselle lapselle saadaan oman kasvu- ja kehitystasonsa mukaista toimintaa. 3-vuotiaiden ryhmässä lapset liikkuvat jokaisella tunnilla yhdessä vanhempansa kanssa, ohjaaja on myös mukana vetämässä harjoitteet. 4-vuotiaiden ryhmässä lapset liikkuvat jo ilman vanhempia lukuun ottamatta kerran kuukaudessa järjestettävää lasten ja vanhempien yhteistuntia.

Koriskoulu järjestetään 5-6 -vuotiaille lapsille kerran viikossa. Se on EBT:n kehittämä toimintamalli, jonka tuntiohjelmat on suunniteltu opettamaan lapsille koripallon ja liikunnan perustaitoja. Lisäksi opetellaan toimimaan joukkueena. Tavoitteena on sytyttää kipinä pidempiaikaiseen koripalloharrastukseen ja tarjota lapsille elämyksiä ja hauskoja hetkiä koripallon parissa. Kauden lopulla ryhmästä muodostetaan uusi joukkue.

2.3 Juniorit 7-11-vuotiaat

Supermikroihin kuuluvat 7-vuotiaat lapset, mutta joukkueissa pelaa myös 6-vuotiaita koripallon harrastamisesta kiinnostuneita lapsia. Harjoituksia järjestetään kaksi kertaa viikossa.

Mikroihin kuuluvat 8-9-vuotiaat. Seuralla on erilliset joukkueet molemmissa vuosiluokissa. Harjoituksia järjestetään kolme kertaa viikossa.

Mineihin kuuluvat 10-11-vuotiaat lapset. Vuosiluokat muodostavat yhteisen joukkueen, joka harjoittelee, ja pelaa yhdessä. Pelaajamäärän mukaan joukkue jaetaan 2-3 harjoitusryhmään. Harjoituksia järjestetään neljä kertaa viikossa. Joukkueella on yksi valmennustiimi ja yhteinen taustaorganisaatio, jossa tehtävät voidaan kuitenkin jakaa vuosiluokkakohtaisesti.

Supermikrojen, mikrojen ja minien harjoittelu toteutetaan leikkimielisesti, kannustavassa ja positiivisessa ilmapiirissä. Toiminnan tavoitteena on opettaa lapsille koripallon perustaitoja ja koripallossa vaadittavia fyysisiä ominaisuuksia. Keskeistä on huomioida lasten herkkyyskaudet fyysisten ominaisuuksien optimaalisessa kehittämisessä. Samaan aikaan on yhtä tärkeä kehittää ja kasvattaa lapsia ihmisinä. Koripallo on väline kasvatuksen toteuttamisessa.

Supermikrot pelaavat yksittäisiä harjoituspelejä tai osallistuvat Koripalloliiton eteläisen alueen supermikrosarjaan. Mikrot ja minit osallistuvat Koripalloliiton eteläisen alueen sarjaan ja kilpailevat Nuoren Suomen kilpailutoiminnan suositusten mukaisesti. Tavoitteena kuuluu sijoittua vuosittain kaikissa ikäluokassa 1-divisioonassa neljän parhaan joukkoon ja päästä alueen lopputurnaukseen.

Tavoitteena on, että jokaisessa vuosiluokassa on vähintään 20-30 pelaajaa. Sarjoihin osallistutaan niin, että jokainen pelaaja pääsee kokemaan onnistumisia oman tasoisessa peliympäristössä. Tavoitteena on, että jokaisessa vuosiluokassa vähintään yksi joukkue pelaa 1-diviosioonassa, jotta C-junioreissa pystytään kilpailemaan valtakunnallisissa sarjoissa.

2.4 Juniorit 12-18-vuotiaat

C-junioreihin kuuluvat 12-13-vuotiaat pelaajat. Vuosiluokat muodostavat yhteisen joukkueen, joka harjoittelee ja pelaa yhdessä. Pelaajamäärän mukaan joukkue jaetaan 2-3 harjoitusryhmään. Harjoituksia järjestetään neljä kertaa viikossa. Joukkueella on yksi valmennustiimi ja yhteinen taustaorganisaatio, jossa tehtävät voidaan kuitenkin jakaa vuosiluokkakohtaisesti. Laji- ja fyysisen valmennuksen lisäksi myös henkiseen valmennukseen ja ravinto-oppiin tutustutaan ja terveitä ja urheilullisia elämäntapoja korostetaan. Ikäluokan edustusjoukkue osallistuu Koripalloliiton valtakunnallisiin SM-karsintoihin. Sen lisäksi pelataan liiton eteläisen alueen sarjaa.

B-junioreihin kuuluvat 14-15-vuotiaat ja A-junioreihin 16-18-vuotiaat pelaajat. Tässä iässä keskeistä on tarjota mahdollisuus harrastaa koripalloa oman motivaationsa mukaisesti. Tärkeää on myös, että pelaajien tavoitteet ja taidot kohtaavat joukkueissa. Kilpa- ja harrastekoripallo eriytetään omiksi toimintaryhmiksi ja niille tulee omat valmennustiimit. Kilpakoripalloryhmät harjoittelevat tavoitteellisesti neljästä viiteen kertaa viikossa. Kilparyhmiä voi olla useampia, jolloin edustusryhmän rinnalla toimii tarvittava määrä haastajaryhmiä. Tällöin keskeiseksi asiaksi muodostuu pelaajien liikkuminen ryhmien välillä. Kesken kauden on mahdollisuus siirtyä toiseen ryhmään. A- ja B-juniorien harrastekoripalloryhmät harjoittelevat kahdesta kolmeen kertaa viikossa. Seuran tavoitteena on A- ja B-juniorien harrastekoripallo-ohjelman kehittämisen kautta kasvattaa harrastepelaajien lukumäärää.

A-, B- ja C-junioreissa on tavoitteena, että seuralla on yksi joukkue valtakunnallisissa sarjoissa ja lisäksi joukkueita alueellisissa sarjoissa. A-C -juniorien edustusjoukkueiden tavoitteena on pelata vuosittain SM-sarjassa.

2.5 Aikuiset

Yksi junioritoiminnan keskeisistä tavoitteista on tehdä seuran kasvateille koripallosta ja liikunnasta läpi elämänkaaren kestävä harrastus. Siksi seura tarjoaa aikuisille harraste-, kilpa- ja huippukoripalloa.

Aikuisten kilpakoripallo koostuu sekä naisissa että miehissä edustus- ja haastajajoukkueesta.  Edustusjoukkueiden tavoitteena on pelata kilpakoripalloa mahdollisimman korkealla kansallisella tasolla oman junioripolun läpikäynneillä pelaajilla. Joukkueiden päävalmentajat toimivat sekä edustusjoukkueen että A-juniorien valmentajina. Edustusjoukkueiden rinnalla toimii haastajajoukkueet, jossa tulevaisuuden edustusjoukkuepelaajat voivat kehittyä. Samalla synnytetään kilpailua pelipaikoista ja kasvatetaan harjoitusrinkiä. Edustus- ja haastajajoukkue tekevät tiivistä yhteistyötä A-juniorien edustusjoukkueen kanssa. Tavoitteena on myös osallistua vuosittain Koripalloliiton järjestämiin seniorien valtakunnallisiin ja alueellisiin sarjoihin.

Aikuisten harrastekoripallo koostuu Koripalloliiton eteläisen alueen eri divisioonissa pelaavista aikuisten harrastejoukkueista sekä mamma- ja pappajoukkueista. Näiden ryhmien tavoitteena on luoda edellytys omaehtoiseen kuntoiluun ja koripallon harrastamiseen mukavassa seurassa. Tavoitteena on, että harrasteporukat eivät vain ole sosiaalisia ryhmiä, vaan että joukkueen pelaajat toimisivat seuran valmentajina tai aktiiveina ja olisivat sitä kautta luomassa seuran kulttuuria. Aikuisten harrastejoukkueiden rinnalla myös mamma- ja pappajoukkueet ovat pelaajien vanhemmille tarkoitettuja peliporukoita. Aikaisempi koripallotausta ei ole edellytys sille, että voi tulla mukaan näihin ryhmiin.

2.6 Turnaukset

Koripalloliiton sarjatoiminnan lisäksi joukkueet osallistuvat myös turnauksiin kotimaassa ja ulkomailla. Turnausmaksut eivät sisälly seuran toimintamaksuihin ja turnausosallistumisista päättää joukkue itse. Joukkueen valmentajat ja joukkueenjohtajat laativat turnausosallistumista esitykset vanhempainkokousta varten. Päätökset turnausosallistumisista tehdään vanhempainkokouksissa. Seuran omaan turnaukseen Espoo Hightech Basket Tournament (EHBT- turnaus) kaikki joukkueet osallistuvat.

2.7 Pelaajien pelisäännöt

Jokainen joukkue laatii yhdessä omat pelisääntönsä, joita joukkueen jäsenet sitoutuvat noudattamaan. Lisäksi seuraavat pelisäännöt ovat seuran pelaajille yhteiset.

1.    Pelaan koripalloa, koska minä haluan, en koska vanhemmat tai valmentajat haluavat.
2.    Noudatan sääntöjä ja reilun pelin henkeä.
3.    Käyttäydyn maltillisesti – suunsoitto ja häiriköinti pilaavat tunnelman kaikilta.
4.    Edustan pelikentällä ja kentän ulkopuolella itseäni, perhettäni, joukkuettani ja seuraani.
5.    Kolmen K:n sääntö: Koti, koulu, koripallo ja tässä järjestyksessä
6.    Kunnioitan vastustajaani.
7.    Teen parhaani ollakseni todellinen joukkuepelaaja.
8.    Yritän muistaa, ettei voittaminen ole tärkeintä. Vähintään yhtä tärkeää on pitää hauskaa, kehittyä  pelaajana, uusien ystävien saaminen ja parhaansa yrittäminen.
9.    Annan tunnustusta kaikille hyville suorituksille.
10.  Muistan, että valmentajat ja erotuomarit haluavat auttaa minua ja annan heille sen ansaitseman arvostuksen.

2.8 Maajoukkuepelaajat

Joukkueen päävalmentaja ohjaa pelaajiaan Koripalloliiton All Star –katsastusleireille, jotka käynnistyvät C-iässä. Katsastusleirien kautta pelaajalla on mahdollisuus päästä ikäluokkansa maajoukkueeseen. EBT tukee seuran pelaajia, jotka ovat ikäluokkansa lopullisessa maajoukkueringissä 50% leirityskustannuksista, kuitenkin maksimissaan 750 euroa kautta kohden. Tuki maksetaan seuran toimistoon toimitettuja kuitteja vastaan. Kuitit tulee toimittaa neljän kuukauden kuluessa ko. tapahtumasta, Toimihenkilöt kertovat kauden alussa vanhempainkokousten yhteydessä tai erillisessä infotilaisuudessa, tuki- ja muista periaatteista.

2.9 Kehitysryhmät

EBT järjestää mini-, B-, C- ja A-ikäluokkien lahjakkaimmille pelaajille erillisen kehitysryhmävalmennuksen kerran viikossa. Kehitysryhmiin valitaan päävalmentajan ja valmennuspäällikön toimesta ikäluokkansa lahjakkaimmat ja tavoitteellisimmat pelaajat. Valintakriteerit ovat: 1. halu / sitoutuminen poikkeuksellista muihin ikäluokassa oleviin nähden, 2. kyky omaksua asioita parempaa kuin muilla ikäisillään, 3. fyysinen potentiaali. Kehitysryhmä ei sisälly toimintamaksuihin, vaan kehitysryhmässä harjoittelevat pelaajat maksavat siitä erillisen maksun.

2.10 Leirit ja urheilukoulut

Seura järjestää kesällä heinä-elokuun vaihteessa kesäleirin EBT Summer Camp, joka käynnistää uuden pelikauden. Leirin tavoitteena on kasvattaa yhteishenkeä ja lisätä yhteisöllisyyttä sekä olla ponnahduslautana yli joukkuerajojen tapahtuvalle yhteistoiminnalle. Leiri voidaan järjestää kahdessa osassa: supermikroille, mikroille, mineille ja C-junioreille oma leiri ja A- ja B-junioreille oma leiri.

Koululaisten loma-aikana kesän alussa ja joululomalla järjestetään ns. kotileirejä, jolloin toimintaa on päiväsaikaan klo 8.00-16.00. Leirien rinnalla järjestetään myös seuraan kuulumattomille urheilukouluja, jossa harrastetaan monipuolisesti eri urheilulajeja. Urheilukoulujen tavoitteena on järjestää lapsille päiväsaikaan mielekästä ja monipuolista tekemistä.

2.11 Seurakoulutus pelaajille

Seura järjestää pelaajille pelaajakoulutuksen lisäksi myös seurakoulutusta, jonka tavoitteena on esitellä seuratoiminnan muita osa-alueita ja valmistaa pelaajia aikuisiän harrastusmahdollisuuksiin. Vastaavaa seurakoulutusta järjestetään myös pelaajien vanhemmille.

2.11.1 Toimitsijakoulutus

C-iässä pelaajille tarjotaan seuran järjestämää toimitsijakoulutusta. Pelaajille opetetaan pöytäkirjan täyttö, ajanotto ja 24 sekunnin hyökkäysaikakellon pitäminen. Lisäksi pelaajille pidetään tilastointikoulutus. Tavoitteena on, että pelaajat voivat C-iästä lähtien osallistua oman joukkueensa tai seuran muiden joukkueiden ottelutapahtumien järjestämiseen. Joukkueiden välistä yhteistyötä toimitsija- ja tilastointitehtävissä suositellaan. Toimitsijakoulutus järjestetään myös pelaajien vanhemmille. Tavoitteena on, että seura kouluttaa vuosittain kaikki vanhemman C-ikäluokan pelaajat toimitsijatehtäviin. Vanhempien osalta tavoitteena on, että toimitsijakoulutukseen osallistuu vuosittain vähintään 15 vanhempaa.
 

2.11.2 Erotuomarikoulutus

B-iässä pelaajille tarjotaan mahdollisuutta osallistua Koripalloliiton järjestämään erotuomarikoulutukseen. Koulutus järjestetään mahdollisuuksien mukaan kauden alussa ennen EHBT-turnausta, jotta pelaajat saavat heti kurssin jälkeen soveltaa teoriatietoa käytännön tilanteissa. Uudet erotuomarit tuomitsevat EHBT:ssä minien ja mikrojen pelejä yhdessä kokeneiden erotuomarien kanssa. Vaihtoehtoisesti kurssi voidaan myös järjestää loka-marraskuussa juniorien SM-karsintojen jälkeen. Erotuomarikurssin käyminen antaa pelaajille erinomaisen mahdollisuuden oman taskurahan tienaamiseen.

Tavoitteena on, että erotuomarin peruskurssin suorittaa vuosittain 15 junioria ja jatkokurssin 6 erotuomaria.

2.11.3 Valmentaja- ja ohjaajakoulutus

A-iässä pelaajille tarjotaan mahdollisuutta suorittaa Koripalloliiton valmentaja- ja ohjaajakoulutusjärjestelmän Tervetuloa ohjaajaksi -koulutus. Sen tavoitteena on innostaa seuran omia kasvatteja tulemaan mukaan valmennustoimintaan. Moni A-juniori toimii oman peliuransa rinnalla juniorijoukkueissa apuvalmentajana.

2.11.4 Kummipelaajatoiminta

Aikuisten edustusjoukkueiden pelaajat ja  A-ikäiset juniorit toimivat C-, mini-, ja supermikrojoukkueiden kummipelaajina. Kummit vierailevat joukkueiden harjoituksissa muutaman kerran kaudessa ja osallistuvat muiden valmentajien ohjauksessa harjoituksien vetämiseen. Kummipelaajatoiminnan tavoitteena on tarjota kummeille kokemuksia esikuvana olemisesta, juniorien valmentamisesta ja ohjaamisesta sekä yleisesti lasten kanssa toimimisesta. Juniorijoukkueiden pelaajille kummitoiminta tarjoaa esikuvia omasta seurasta ja tuo monipuolisuutta harjoitustapahtumiin. Juniorijoukkueiden valmentajat saavat kokemuksia vanhempien juniorien ohjaamisesta ja apua valmennuksen organisointiin.

2.11.5 Leirien ja urheilukoulujen ohjaajatehtävät

Kummitoiminnassa tai valmentaja- ja ohjaajakoulutuksissa olleille A-junioreille on tarjolla ohjaajatehtäviä seuran järjestämillä leireillä tai urheilukouluissa. Kesä- ja talviurheilukoulun suunnitteluun ja toteutukseen otetaan joka vuosi mukaan seuran omia, valmentamista ja ohjaamisesta kiinnostuneita junioreita. Lisäksi leireille, turnauksiin ja muihin vastaaviin tapahtumiin pyritään myös saamaan kummipelaajia mukaan.

2.12 Valmennustoiminnan järjestäminen

Valmennustoiminnan jatkuvuuden ja kehittämisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää kasvattaa seuralle valmentajia omista junioreista, seuran kasvateista, aikuispelaajista ja pelaajien vanhemmista. Seuran oman valmentajakoulutusjärjestelmän on mahdollistettava jatkuva kehittyminen vaativassa, mutta antoisassa valmennustyössä.

Koko seuran valmennustoiminnasta vastaa valmennuspäällikkö. Valmennuspäällikkö johtaa valmennustoimintaa ja toimii valmentajien lähimpänä esimiehenä vastaten valmentajien työ- ja uraohjauksesta ja valmentajakoulutuksesta. Valmennuspäällikkö neuvottelee valmentajasopimukset ja vastaa valmentajakunnan kokoamisesta.

Valmennuspäällikön tehtävänä on tukea, auttaa ja toimia vuorovaikutuksessa valmentajien kanssa. Valmentaja voi kääntyä valmennuspäällikön puoleen ongelmatilanteissa. Ristiriitatilanteissa valmennuspäällikkö ratkaisee toiminnan suunnan. Valmentaja on vastuussa valmennustoiminnastaan seuran hallitukselle ja tekee kirjallisen sopimuksen seuran kanssa.

Seuran valmennusjärjestelmä perustuu tiimityöskentelyn periaatteiden pohjalle. Jokaisessa joukkueessa on 2-4 henkilön valmennustiimit, jotka yhdessä suunnittelevat toimintansa ja tavoitteensa. Jokaisessa tiimissä on päävalmentaja, joka koordinoi tiimin työskentelyä. Tiimin sisällä valmentajien panokset vaihtelevat, joku on mukana useita kertoja, joku yhden tai kaksi kertaa viikossa.
   
Tiimityöskentelyllä haetaan seuraavia asioita:
•    Pelaajille enemmän henkilökohtaista palautetta
•    Tiimin jäsenet antavat toisilleen tukea
•    Tiimissä opitaan toisilta.
•    Yhdessä toimiminen on mukavampaa.
•    Pienelläkin panoksella voi olla mukana

2.12.1 Valmentajan tehtävät

Valmentajan kanssa tehdään kirjallinen sopimus ja lisäksi sovitaan valmentajien kesken yhteiset pelisäännöt, joita valmentajien edellytetään noudattavan.

Valmentajan tehtävänä on:
•    sitoutua ja työskennellä seuran toimintamallien mukaisesti
•    kehittää ja kasvattaa pelaajia parhaan kykynsä mukaisesti
•    luoda ilmapiiri, joka on kannustava ja jossa kilpailu on tervehenkistä
•    kunnioittaa jokaista pelaajaa yksilönä
•    kohdella kaikkia pelaajia tasapuolisesti

Valmentaja näyttää käytöksellään esimerkkiä pelaajille sekä edustaa seuraa kaikissa koripallotapahtumissa.

Valmentajan edellytetään opettavan pelaajille:
•    pitkäjänteisyyttä ja säännöllisyyttä
•    kokonaisvaltaisuutta (urheilulliset elämäntavat, ravinto, lepo)
•    keskittymistä ja täsmällisyyttä
•    yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja

2.12.2 Päävalmentaja ja apuvalmentajat

Valmentajat sopivat keskenään työnjaosta ennen kauden alkua, niin että jokainen valmentaja saa tietyt tehtävät jokaisessa tapahtumassa. Päävalmentajan tehtävänä on ohjata apuvalmentajaa siten, että apuvalmentaja on muutaman vuoden kuluttua valmis toimimaan päävalmentajana. Päävalmentaja päättää asioista keskusteltuaan apuvalmentajan kanssa ja apuvalmentaja tukee päätöksiä. Apuvalmentajan ensisijainen tehtävä on henkilökohtainen palautteenanto pelaajille. Valmennustiimin sisällä on hyvä kierrättää ja vaihdella tehtäviä niin, että kukin pääsee toimimaan erilaisissa tehtävissä.

2.12.3 Valmentaja ja vanhemmat

Valmentajat ja vanhemmat tukevat toisiaan. Vanhempien tehtävänä on tukea valmentajaa hänen em. tehtävissään ja valmentajan tehtävänä on tukea vanhempia pelaajien kasvatuksessa.

Valmentajien ja joukkueen taustaorganisaation tulee tehdä läpi kauden tiivistä yhteistyötä. Yhteistyön tulee pohjautua keskusteluissa luotuun molemminpuoliseen luottamukseen. Ennen kauden alkua tulee sopia joukkueen tavoitteista ja keskinäisestä työnjaosta.

Valmentajan tulee huomioida vanhempien näkökannat erityisesti kasvatuksellisissa ja talouteen liittyvissä asioissa, kuten leiri- ja turnausosallistumisissa.

2.12.4 Korvaukset

Seura maksaa valmentajalle sopimuksen mukaan kulukorvausta harjoituksista aiheutuneista matka- ja muista kuluista asiallisesti täytettyjen matka- ja muiden laskujen perusteella. Seura maksaa valmentajan lisenssistä ns. valmentajaosuuden. Tavoite on, että joukkueen ja valmentajan välillä ei ole rahaliikennettä, vaan seura hoitaa raha-asiat valmentajan kanssa. Poikkeuksena tästä voi olla esim. turnausmatkat ja pääkaupunkiseudun ulkopuolelle suuntautuvien pelimatkojen kulut. Joukkueen tehtävänä on huolehtia, ettei valmentajalle aiheudu toiminnasta kustannuksia.

2.12.5 Koulutus

Kehittyäkseen valmentajana ja kyetäkseen antamaan pelaajille täyden panoksen on valmentajan kyettävä uudistumaan. Tämä tapahtuu valmentajan tietojen ja taitojen jatkuvalla kehittämisellä ja työskentelemällä erilaisten joukkueiden ja pelaajien kanssa. Periaatteena on, että valmentaja toimii samassa joukkueessa 3-4 vuotta. Valmentajan on koko ajan oltava nöyrä oppimaan uutta.

Seuran valmentajakoulutusjärjestelmä pohjautuu Koripalloliiton valmentaja- ja ohjaajakoulutusjärjestelmään. Valmentajia ohjataan liiton koulutuksiin sekä erilaisiin seminaareihin ja klinikoihin. Lisäksi seura järjestää omaa valmentajakoulutusta. Kauden aikana valmentajat tapaavat pienemmissä ryhmissä ja vaihtavat ajatuksia omasta toiminnastaan. Seuran sisäisestä koulutuksesta vastaa valmennuspäällikkö, joka laatii kullekin valmentajalle oman henkilökohtaisen kolmen vuoden kouluttautumissuunnitelman.

2.12.6 Uusien valmentajien hankinta

Yhtä tärkeää kuin että vanhoista valmentajista huolehditaan, on että vuosittain saadaan uusia valmentajia mukaan seuran toimintaan. Uusia valmentajia kartoitetaan viidestä eri ryhmästä:

•    seuran kasvateista
•    A- ja B-junioreista
•    juniorien vanhemmista
•    aikaisemmin seurassa valmentaneista
•    toisessa seurassa valmentaneista

Seuran yhteinen tavoite on kasvattaa itselleen uusia valmentajia. Erityisesti A- ja B-juniorien valmentajat ovat keskeisessä asemassa. Valmentajien on oltava avoimia yhteistyölle. Uusien valmentajien on helppo aloittaa pienellä panoksella valmentajatiimissä. Toimiminen yhdessä kokeneiden valmentajien kanssa antaa hyvä pohjan kehittyä valmentajauran alkutaipaleella. Junioritoiminnan on oltava niin laadukasta, että seuran kasvatteja jää toimintaan mukaan oman junioriuransa jälkeenkin. Aikuisten harrastejoukkueita on myös tuettava, sillä niissä pelaa paljon potentiaalisia uusia valmentajia. Kaikille A-junioreille tarjotaan mahdollisuutta jo oman junioriuransa aikana suorittaa Koripalloliiton Tervetuloa ohjaajaksi –koulutus.

Kun pelaajien vanhempia saadaan aktiivisesti mukaan tukemaan joukkueiden toimintaa ja luomaan taustaolosuhteita, on oletettavaa, että sieltä löytyy myös uusia innokkaita valmentajia. C-, mini- ja mikroiässä sekä koriskouluissa on hyvin tavallista, että valmentajina on myös pelaajien vanhempia. Mukana on voi olla pienelläkin panoksella tai satunnaisena tuuraajana. Seura tarjoaa kaikille halukkaille mahdollisuuden osallistua Koripalloliiton valmentaja- ja ohjaajakoulutuksiin. Myös seuran järjestämät valmentajakoulutukset ovat avoimia pelaajien vanhemmille.

On hyvin todennäköistä, että valmentamisen lopettava henkilö jatkaa jossain vaiheessa valmennustyötään. Siksi on tärkeää, että entiset valmentajat pidetään jollain tapaa seuran toiminnassa mukana, kuten esim. kutsumalla heidät mukaan seuran tilaisuuksiin ja pitämällä heidät tiedotuslistoilla. Kun aika on kypsä, on valmentajan näin helpompi palata takaisin omaan kotiseuraansa.

Muista seuroista tulevat valmentajat ovat tervetulleita seuraamme. On tärkeää, että toisesta seurasta seuraamme siirtyvä valmentaja saadaan ajettua tiiviisti sisään seuran toimintaan, jotta hän kokee seuramme uudeksi kotiseurakseen ja valmentaa meillä mahdollisimman pitkään.